Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Naismetsäkoneenkuljettajista apua kuljettajavajeeseen

keskiviikkona, 11.12.2024

Puunkorjuuseen tarvitaan Suomessa kasvavia määriä tekijöitä. Syynä on puun tuonnin vähentyminen Venäjän sodan takia sekä energiapuun kasvava tarve. Kysyntä kotimaassa on lisääntynyt. Koneyrittäjät kamppailevat työvoimavajeen kanssa. Koneyrittäjien elokuisessa markkinatilannekyselyssä joka toinen yritys ilmoitti, että heillä on ajoittaista tai vakavaa vajetta työvoimasta. Ja kolme neljästä kyselyyn vastanneesta koneyrittäjästä sanoo uuden työvoiman löytämisen olevan työlästä tai jopa mahdotonta. Naisista voisi olla apua miesvaltaisen metsäkonealan työvoimavajeeseen? Miten naisia saataisiin paljon nykyistä enemmän metsäkonetöihin? Muun muassa sitä selvitettiin Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä gradutyössä tämän vuoden alkupuoliskolla. Tekijänä oli metsätieteiden opiskelija Aida Tuupanen. Työn teetti Koneyrittäjät ry. Työtä rahoitti myös Metsämiesten Säätiö. Naisia on puolet väestöstä. Heitä ei kuitenkaan juurikaan työskentele metsäkonealalla. Vain noin viisi prosenttia metsäkoneiden kuljettajista arvioidaan olevan naisia. He ovat lähes kokonaan hyödyntämätön voimavara metsäkonealalla. Sitä, miten naisia saataisiin valitsemaan metsäkonetyö työuraksi aiempaa useammin, tutkittiin haastatteluin tänä vuonna Itä-Suomen yliopistossa. Tutkittiin, miten naiskonekuskit kokevat ammattinsa ja miten koneyrittäjät suhtautuvat ajatukseen naisista konekuskina. Lisäksi tavoitteena oli löytää keinoja, miten naisia saataisiin kiinnostumaan enemmän metsäkonealan koulutuksesta ja työstä. Haastateltavina oli 16 naiskoneenkuljettajaa. Koneyrittäjille tehtiin haastattelun asioista oma kysely.

Metsäkonetyö sopii naisille ja he ovat ammattitaitoisia
Tutkimus toi esille lupaavia seikkoja. Alalla toimivat naiset olivat sangen yksituumaisesti tyytyväisiä ammatinvalintaansa ja työhönsä. Työ luonnossa, työn itsenäisyys ja koneet kiinnostavat heitä samoin kuin miehiä. Metsäkonetyötä ei koettu raskaaksi voimia vaativaksi eikä likaiseksi. Huolestuttavaa on, että naiskuskit sanoivat koulujen opinto-ohjaajien suhtautuneen negatiivisesti heidän ammatinvalintaan. On iso epäkohta, jos opinto-ohjaajat asenteidensa vuoksi ohjaavat nuoria naisia valitsemaan muun kuin koneenkuljettajan koulutuksen ja uran.

Koneyrittäjät näkevät kyselyn tulosten perusteella metsäkonetyön sopivan naisille ja heidän olevan ammattitaitoisia koneenkuljettajia. Naiskuskien haastatteluista ja yrittäjäkyselyn tuloksista voi toki vetää johtopäätöksen, että vanhemmuuteen
liittyvien seikkojen epäillään painavan vaakakuppia miehen puolelle, kun työntekijää palkataan. Koneyrittäjät haluaa muistuttaa syrjimättömyydenperiaatteen kunnioittamisesta työelämässä. Työvoiman palkkauksessa pitäisi tiedot ja taidot ratkaista ei esimerkiksi sukupuoli.
- Metsäkonealan kuljettajavajeeseen olisi saatavissa helpotusta naisista. Ennakkoluulojen hälventämiseksi tarvitaan faktapohjaista viestintää metsäkonealasta, jotta saadaan rohkaistua naisia ennen kaikkea konealan koulutukseen ja edelleen metsäalan töihin, sanoo Simo Jaakkola Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja.

Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä
Opinnäytetyön tuloksista Aida Tuupanen vetää seuraavanlaisia johtopäätöksiä: Naiset eivät hakeudu metsäkoneenkuljettajiksi erityisesti tiedon ja kannustuksen puutteen takia. Haasteena on saada alasta kiinnostumaan sellaisia tyttöjä ja naisia, joilla ei ole jo esimerkiksi aiempaa perhetaustaa metsäalalta.

Metsäkoneenkuljettajaksi haluavat tytöt eivät saa koulusta tukea alan valintaansa, ja peruskoulussa tulisikin saada metsäkonealaa näkyvämmäksi, ja suhtautumista siten, että ei ole erikseen naisten ja miesten ammatteja. Alan markkinointia mediassa tulisi lisätä, ja alan esittelyissä ja mainoksissa näkyä enemmän naismetsäkoneenkuljettajia. Mediassa tulisi keskittyä markkinoimaan alan positiivisia puolia ja sopivuutta sekä naisille ja miehille. Tätä kautta on mahdollista parantaa metsäkonealan imagoa ja saada alasta kiinnostumaan laajempi joukko ihmisiä.

Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjät ry, simo.jaakkola(a)koneyrittajat.fi, puh. 0409009414
Opinnäytetyön tekijä Aida Tuupanen, aidatuu(a)student.uef.fi, puh. 045128624

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.