Tutkimus: EU:n ennallistamisasetus jakaa kansaa – keskustelua hallitsevat polarisaatio ja huoli oikeudenmukaisuudesta

torstaina, 03.04.2025

EU:n ennallistamisasetus on synnyttänyt kiivasta keskustelua, jossa nousevat esiin yhteiskunnan jakolinjat ja kritiikki oikeudenmukaisuuden huonosta toteutumisesta. Vaikka osa pitää asetusta tärkeänä ilmasto- ja luonnonsuojelutoimena, moni kokee sen toteuttamisen epäoikeudenmukaiseksi ja taloudellisesti kohtuuttomaksi erityisesti Suomelle.

Tutkimuskohteena olivat Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Yle:n verkkojulkaisuiden yhteydessä käydyt kansalaiskeskustelut EU:n ennallistamisasetuksesta. Luonnonsuojelu, talous ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisimmät teemat kaikissa tutkituissa keskusteluissa.

Ennallistamisasetus koettiin useissa puheenvuoroissa taloudellisesti liian raskaaksi Suomelle ja pelättiin sen vaikutuksia maanomistajille, veronmaksajille, kansantaloudelle ja hyvinvointivaltiolle. Talouteen liittyy erityisesti huoli hyvinvointipalveluiden, kuten koulujen ja terveydenhoidon säilyttämisestä sekä ajautumisesta jatkuviin lisäleikkauksiin ja velkaantumiskierteeseen. Kommenteissa nousi esiin myös vaatimus EU:n taloudellisesta kompensaatiosta ennallistamistoimista.

Luontoarvoihin vetoavat puheenvuorot toivat esiin huolen ilmastonmuutoksesta ja luonnon köyhtymisestä ja korostivat luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen ja vanhojen metsien säilyttämisen tärkeyttä. Vaikka luonnonsuojelun tavoite sai melko yleisesti kannatusta, herättivät ennallistamisasetuksen toimeenpano ja mittakaava vastustusta.

Useat keskustelijat kokivat EU:n ohjauksen epäoikeudenmukaisena ja pelkäsivät sen rajoittavan Suomen mahdollisuuksia päättää omista luonnonvaroistaan. Monissa viesteissä esiintyy huolta Suomen taloudellisesta taakasta ja epäreilusta kohtelusta suhteessa muihin EU-maihin. Kritiikki epäoikeudenmukaisuudesta nousi esille kaikissa tutkituissa aineistoissa ja varsinkin iltapäivälehtien kansalaiskeskusteluissa, vaikkei aihetta juurikaan käsitellä medioiden uutisosioissa.

Demokratianäkökulmasta esiintyi myös arvostelua asetuksen käsittelystä ilman eduskunnan tai kansalaisten laajaa osallistumista. Kansallisen itsemääräämisoikeuden näkökulmasta painotettiin päätäntävallan säilyttämistä suomalaisissa käsissä myös luonto- ja luonnonvara-asioissa. Tunnepohjainen vastakkainasettelu (affektiivinen polarisaatio) leimasi suurta osaa keskustelusta. Tämä
tarkoittaa, että ihmiset eivät ainoastaan ole eri mieltä poliittisesti, vaan myös kokivat voimakkaita negatiivisia tunteita ja epäluottamusta toisella tavalla ajattelevia kohtaan.

Keskustelua hallitsivat me vs. he -asetelmat, kuten ”me suomalaiset” vs. EU ja muut Euroopan maat, kaupunkilaiset vs. maaseudun asukkaat, tavalliset kansalaiset vs. asiantuntijat sekä oikeiston ja vasemmiston jakolinja. Moni näki asetuksen Euroopan suurten maiden ehdoilla laadittuna. Useissa puheenvuoroissa viitattiin siihen, että kaupunkilaiset eivät ymmärrä maaseudun todellisuutta tai metsänomistajien näkökulmaa.

Tunnepohjainen vastakkainasettelu näkyi erityisesti nykyiseen ja edelliseen hallitukseen kohdistuvassa voimakkaassa kritiikissä, joka on paikoin hyvin henkilöihin käyvää ja vihamielistä. Vain pieni osa puheenvuoroista pyrki harkitsemaan ja sovittelemaan eri näkökulmia kokonaisvaltaisemmin. Tutkimus pohjautuu päämedioissa vuonna 2024 käytyihin verkkokeskusteluihin, joista analysoitiin yli 4000 viestiä. Kansalaismielipiteen tutkimus on tärkeää paitsi demokratian näkökulmasta, myös jotta metsään liittyvän
politiikan tekemistä voidaan kehittää suuntaan, jolla sille saadaan aitoa kansalaisten tukea. Keskustelujen analyysi osoittaa, että kansalaiset kaipaavat EU-politiikalta avoimempaa, oikeudenmukaisempaa ja osallistavampaa päätöksentekoa.

Lisätietoja:
tutkija, MMT Tapio Rantala, Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto, tapio.rantala(a)helsinki.fi, puh.040-5822245