Metsämiesten Säätiö Foundation

Vaihto-opinnot Kanadassa Saskatchewanin yliopistossa

maanantaina, 01.07.2024

Vaihto-opinnot sijoittuivat 1.1.2024-30.4.2024 ajalle Saskatchewanin yliopistossa Saskatoonin kaupungissa Kanadassa. Neljän kuukauden vaihto-opintojen myötä kansainväliset viestintätaidot ja tietoni Kanadan metsäsektorin ja metsäekosysteemien toiminnasta kehittyivät. Vaihto oli poikkitieteellinen ja vahva lisä Lapin Ammattikorkeakoulussa käymieni metsätalousinsinööriopintojen tueksi.

Kevään kursseja oli viisi:
• Ympäristöfysiikka
• Globaali ilmastonmuutos
• Metsäekologia
• Johdatus resurssitalouteen ja politiikkaan
• Luonnonvarojen hoito ja alkuperäiskansat

Yliopisto oli historiallisesti maatalous- ja luonnonvarapainotteinen, joten metsätalousinsinööriopintoihin sopivia opintoja oli tarjolla paljon.

Ilmastonmuutoksenkurssin opintosisältö oli kriittisen ajankohtainen ja toi uusia argumentteja tulevaisuuden työtehtäviini. Kurssilla käsiteltiin ilmastonmuutoksen tieteellisiä taustoja ja mitkä tekijät kiihdyttävät ja mitkä toisaalta taas hidastavat ilmastonmuutosta. Kurssin toinen puolikas käsitteli vahvemmin politiikan keinoja ilmastoasioiden säätelyssä ja ohjaamisesta. Kävi ilmi, että toimivia keinoja on edelleen varsin vähän sosiaalista aspektia lukuun ottamatta, mikä selittää vahvasti ilmastotavoitteisiin pääsemättömyyttä ja motivaation puutetta, etenkin korkeita kasvihuonekaasupäästöjä omaavien maiden osalta.

Metsäekologian kurssi oli Kanadan metsien metsäekologiaan pohjautuva. Kurssin pääteemoiksi nousi selkeästi ilmastonmuutoksen tuomat haasteet metsissä, kuten vakavat metsäpalot, taudit ja tuholaiset, metsäsektorin vaikutus metsäekosysteemiin ja skaalan merkitys tutkittaessa erilaisia metsäekosysteemejä. Kevättalven olosuhteiden vuoksi emme käyneet tälle kurssille ominaisilla maastotunneilla. Kanadan pakkastuuli puhalsi parhaimmillaan viikon ajan yli -30 celsiusasteen paikkeilla, mutta talvi oli muuten vähäluminen.

Alkuperäiskansojen kurssilla pääsin paremmin kiinni alkuperäiskansojen historiaan ja löysin uusia näkökulmia luonnonvarojen hoitoon. Kävi ilmi, että Kanada on ottanut vastuuta alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisesta lähi aikoina enemmän, mutta aihe vaikutti olevan silti vaikea ja oikeita henkilöitä kertomaan asioista laajemmin ei tuntunut löytyvän. Alkuperäiskansojen historiallisiin elintapoihin perehtyminen laittoi ajattelemaan omaa luontosuhdettani ja kehotti vahvistamaan sitä.

Resurssitalouden kurssi ja ympäristöfysiikka vastasi toivomaani. Fysiikan kurssilla sain ylläpitää laskurutiinia ja yliopistossa kaikkiin luonnontieteen aineiden kursseihin liittyy ennalta määrätty määrä laboratiotunteja, joissa selvitetään annettuja tehtäviä käytännön kautta. Nämä laboratoriotunnit olivat todella mielenkiintoisia ja päästiin muun muassa laskemaan ennalta kerättyjen mittausten pohjalta mahlan virtausnopeutta puunrungossa.

Resurssitalouden professorimme Kenneth Belcher oli ilahtunut kuullessaan opinnoistani Suomessa ja halusi ottaa luentomateriaaleihinsa paljon esimerkkejä metsätalouden puolelta. Vaikka kyseisen kurssin luennot ajoittuivat aina varhaiseen aamuun, kävimme luennoilla tiukkoja keskusteluita metsätaloudesta ja sen merkityksestä maidemme talouteen, sekä metsänhoidosta ja sen sosiaalisesta kestävyydestä. Olin tietoinen että Kanadan metsätalous vaikuttaa globaalisti ja hakkuut ovat volyymiltaan maailman suurimpia, mutta näiden luentojen myötä sain tieteellistä tukea ymmärtämään Kanadan metsäomaisuuden käytöstä ja merkityksestä kansantaloudelle. Kanadalla on merkittävä markkinaosuus metsätalouden lopputuotteiden viennissä. Kanadan suurin metsätalouden tuotteiden vienti ja yhteistyö metsätalouden osalta tapahtuu Yhdysvaltoihin.

Vaihdon aikana mahdollistui myös matkustaa talvilomalla Banffin kansallispuistoon. Tämän talviloman aikana ehdin vaeltaa, lasketella, retkeillä, urheilla ja tutustua vuoristoisen Albertan provinssin luonnonläheiseen kulttuuriin. Banffissa sijaitsevat Kalliovuoret tekivät vaikutuksen terävillä lumihuipuillaan ja pääsin Saskatchewanin preerian loputtomien viljelyspeltojen keskeltä vihdoin metsien siimekseen. Patikoinnin varrella törmäsimme opiskelukavereiden kanssa mustakarhuun ja saimme totisesti kokea Kanadan luonnon rikkauden.

Ajomatkan varrella näkyi useita villieläimille rakennettuja valtatien ylitykseen tarkoitettuja siltoja, jotka jäivät mieleen. Kirjoitin aiheesta tieteellisen raportin resurssitalouden kurssille myöhemmin. Vaihdon tavoitteena oli edistää ammatillista kehittymistä, englanninkielen kehittymistä, verkostoitumista, työllistymismahdollisuuksia ja rohkeutta haastaa itseään kehittymään lisää. Koen että saavutin kaikki tavoitteeni.

Sain keskittyä opiskeluun, sekä uuden oppimiseen englanninkielellä ja sain uusia loppuelämän ystäviä sekä yhteyksiä Kanadasta. Ennen kaikkea olen ylpeä ja iloinen että sain mahdollisuuden lähteä vaihtomatkalleni Kanadaan ja sen onnistumisessa Metsämiesten Säätiön apuraha auttoi merkittävästi.

Lisätietoja:
Opiskelija Pauliina Hietala, hietalapauliina(a)icloud.com, puh. 0400721303