Metsämiesten Säätiö Foundation

Ennakointi metsäalalla – selvitys metsäalan valmistautumisesta tulevaisuuteen

keskiviikkona, 02.03.2022

Ennakoinnin kehittämiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä ennakointi tarkoittaa tällä hetkellä metsäalalle ja mitä ennakoinnin saralla on tehty. Metsäalalla on pitkä historia esimerkiksi erilaisten kysyntäennusteiden tekemisestä ja hyödyntämisestä. Ennakoinnin merkitystä metsäalalle ei ole kuitenkaan koskaan selvitetty. Syksyllä 2021 valmistunut kattava selvitys raottaa verhoa, miten metsäalan laadullinen ennakointi näyttäytyy vertaisarvioidussa kirjallisuudessa. Selvityksessä analysoitiin systemaattisesti 49 tieteellistä artikkelia vuosilta 1993-2020 tavoitteena ymmärtää mikä on metsäalan ennakoinnin nykytila.

Metsäala ennakoi muutosjohtamisen näkökulmasta
Kirjallisuuden perusteella suurin motivaatio alan ennakoinnille on valmistautuminen muutokseen. Suurin osa metsäalan ennakointia koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten ala voi sopeutua tunnistettuun muutokseen, kuten esimerkiksi minkälaisia mahdollisuuksia puupohjaisilla tuotteilla on korvata fossiilisia tuotteita muuttuvassa politiikkaympäristössä. Kaksi muuta merkittävää motivaatiota ennakoinnille olivat ulkoisten muutosajureiden ja trendien tunnistaminen, sekä visiointi. Näitä kahta jälkimmäistä erottaa edellä mainitusta perspektiivi, jossa muutosta tarkkaillaan ulkopuolisena, ja niistä puuttuu aktiivisen osallistumisen elementti.

Ala katsoo tulevaisuuteen yhdessä
Selvityksen toinen merkittävä löydös on, että ala katsoo tulevaisuuteen hyvin usein sektoritasolla. Tutkimuksessa selvitettiin ennakointia koko metsäsektorin tasolla, mutta myös alasektoreittain, kuten maankäytön ja metsänhoidon, kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden näkökulmasta. Ennakointikirjallisuudessa yksittäisen yrityksen lähtökohdat loistivat poissaolollaan. Sen sijaan tulevaisuutta pohditaan joko koko sektorin tasolla, tai vaihtoehtoisesti kuinka esimerkiksi innovaatiot voivat vaikuttaa tiettyyn alasektoriin. Sektorifokuksessa piile kuitenkin riski, alan pienempien toimijoiden sekä yksittäisten yritysten rooli alan tulevaisuutta muokkaavana voimana voi jäädä huomioimatta.

Tulevaisuutta pohditaan asiantuntijavetoisesti
Ennakointia voidaan tehdä eri lähtökohdista. Menetelmällisesti nämä lähtökohdat voidaan karkeasti jakaa tilastoaineiston ja kvantitatiivisten mallien, asiantuntijuuden, luovuuden sekä vuorovaikutteisuuden kesken. Vaikka metsäalan ennakointia on tehty kaikista näistä lähtökohdista, on tuloksista kuitenkin nähtävissä, että alan tulevaisuuden suhteen luotetaan eniten asiantuntijoihin ja tilastollisten mallinnusten pohjalta tehtäviin päätelmiin. Asiantuntijuus ja tilastomallinnus nojaavat suhteellisesti enemmän olemassa olevaan dataan ja ylhäältä alaspäin lähestymistapaan, mikä voi johtaa polkuriippuvuuteen. Missä taas luovuuden ja vuorovaikutteisuuden nähdään taas tuovan päätöksentekoon uusia avauksia ja moniäänisyyttä. Metsäalan murroksessa kriittinen tulevaisuuden tarkastelu on aiempaa merkityksellisempää, mikä puoltaisi ennakointiin menetelmällisesti moniulotteisempaa otetta.

Suomi ja muut Pohjoismaat metsäalan ennakoinnin keskus
Valtaosa laadulliseen ennakointiin keskittyvästä tutkimuksesta tehdään pohjoismaissa. 67% analysoiduista artikkeleista oli lähtöisin pohjoismaisista tutkimuslaitoksista. Ainoastaan 8% analysoiduista artikkeleista oli lähtöisin Euroopan ulkopuolelta. Lisäksi yli puolet analysoidusta ennakoinnista olit tehty kansallisessa kontekstissa. Toiseksi useimmin ennakoidaan alueellisesti kuten EU-tasolla. Suomi oli yleisimmin tarkasteltu maa, Ruotsin ja Norjan seuratessa seuraavaksi eniten tarkasteltuina. Ennakointitiedon tarjonta vaikuttaa suoraan sen käytön miellekyyteen.

Ennakointitietoa on saatavilla. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi ennakointietoa tuottavat erilaiset järjestöt, konsultit ja muut yritykset. Lisäksi ennakointia voidaan tehdä organisaation sisäisesti. Tuloksissa tunnistetaan akateemisen kirjallisuuden rajallisuus aineistona, koska vertaisarvioitujen julkaisuiden kautta ei välttämättä päästä kunnolla käsiksi yritysten sisällä tapahtuviin ennakointiprosesseihin. Näin ollen hanke keskittyykin seuraavissa vaiheissa enemmän yksittäisten toimijoiden sisäisiin prosesseihin, ja erityisesti siihen, kuinka näitä prosesseja voisi kehittää käyttäjäystävällisemmäksi. Näin ollen yrityksillä ja muilla toimijoilla on myös paremmat
edellytykset havainnoida ympärillä muuttuvaa yhteiskuntaa ja valmistautua tulevaan. Hanke on kokonaisuudessaan Metsämiesten Säätiön rahoittama.

Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Aleksi Heiskanen, Helsingin yliopisto, aleksi.heiskanen(a)helsinki.fi, puh. 050 529 7862
Linkki katsausartikkeliin (open access): https://doi.org/10.1016/j.forpol.2021.102643