Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
tiistaina, 15.01.2019
Pari kuukautta sitten ranskalainen Fanny - Pomme Langue aloitti eurooppalaisten metsänomistajien CEPF – etujärjestön pääsihteerinä. CEPF:n toiminnan kohderyhmänä ovat EU:n poliittiset päättäjät ja sidosryhmät. Languen mukaan EU:n toimintaympäristössä on erittäin haastavaa saada kestävää metsätaloutta koskevaa faktatietoa läpi eurooppalaisille päättäjille.
Kuvassa Fanny - Pomme Langue
-Keskustelu on mustavalkoista. On helpompi myydä tarinaa metsien liiallisista hakkuista, kuin kertoa että hakkuista huolimatta kestävällä metsänhoidolla voidaan turvata metsien monimuotoisuus ja säilyttää niiden nieluvaikutus hiilen sidonnassa, kuvailee Langue.
-Kestävä metsänhoito on samalla kertaa metsän kasvatusta ja suojelua. Samalla kasvava metsä sitoo hiilidioksidia, toimii hiilivarastona ja korvaa fossiilisia raaka-aineita. Keskustelu on aika mustavalkoista, joko suojelemme tai kaadamme -tasolla. Me yritämme toistaa viestiä siitä, ettei näitä valintoja tarvitse tehdä, vaan voimme tehdä kumpaakin samanaikaisesti.
Metsänomistajilla hyvä tarina
EU-tasolla käymme vuoropuhelua poliittisten päättäjien ja sidosryhmien kanssa. – Vaikka käytössä on yhä enemmän keskustelukanavia ja sosiaalinen media, tarvitaan henkilökohtaisia tapaamisia sekä tapahtumia. Pyrimme kehittämään moderneja tapoja kommunikointiin, käyttää kuvia ja kertoa hyviä tarinoita kestävästä metsätaloudesta eri medioissa.
-Metsänomistajilla on hyvä tarina kerrottavana, mutta on helpompi näyttää kuvia tuhotusta metsästä kuin selittää monimutkaisia asioita eri näkökulmista. Kun poliitikot on kuormitettu monien organisaatioiden tarjoamalla informaatiotulvalla, on suuri haaste viestiä yksinkertaisella ja selkeällä tavalla metsien roolista ilmastopolitiikassa. Asiahan ei ole mitenkään yksinkertainen.
Languen mukaan etujärjestön on löydettävä kohderyhmien luottamus ja kasvatettava poliitikkojen ymmärrystä metsäasioissa. – Kun päättäjillä ei ole aina aikaa matkustaa kohteisiin, haluamme tuoda esiin jäsenistömme kokemuksia kestävästä metsätaloudesta ja tietoa metsään koskevista tieteellisestä tutkimuksesta.
- Yksityiset eurooppalaiset metsänomistajat hoitavat metsänsä vastuullisesti ja kestävästi. Heidän on vaikea ymmärtää kritiikkiä metsien monimuotoisuuden tuhoamisesta ja ilmastonmuutoksen edistämisestä. Eiväthän metsät ja niiden käyttö ole ilmastomuutoksen syy, vaan tarjoavat sen pysäyttämiseen hiilen sidonnan kautta yhden ratkaisun, muistuttaa Langue.
- Jos omistaa metsää, siitä halutaan pitää huolta eikä tuhota. Metsänomistajat haluavat hoitaa metsää kestävästi ja turvata sen kasvu yli sukupolvien. Tätä ei Brysselissä ymmärretä tarpeeksi. Ei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tiedon jakamista ja keskustelua, vaikka emme ymmärräkään aina kaikkia kantoja.
Metsäsektorilla keskeinen rooli biotaloudessa
EU:n päivittämää biotalousstrategiaa Langue pitää metsän käytön kannalta tärkeänä strategiana, koska metsäsektorilla on suuri rooli tulevaisuuden biotaloudessa. – Olemme tyytyväisiä strategian lopputuloksesta, missä huomioidaan useita yksityismetsänomistajien tavoitteita metsien käytön suhteen.
Languen mielestä strategiassa on otettu metsän rooli huomioon ja se nähdään paremmin kokonaisuutena kuin vain puun tuottajana. -Tuotamme metsäpohjaisia tuotteita yhä enemmän. Puuta voidaan käyttää rakentamisen lisäksi esimerkiksi tekstiilien ja kemikaalien valmistukseen ja korvata perinteisiä muovituotteita esimerkiksi pakkauksissa.
-Yksi haasteista on se, että metsänomistajien ja kuluttajien välillä tulisi olla enemmän vuoropuhelua, mikä lisäisi ymmärrystä kestävää metsätaloutta kohtaan. Haluamme olla mukana koko metsänjalostuksen arvoketjussa ja kertoa biotalouden tuomista monipuolisista mahdollisuuksista puun käytössä.
Euroopassa on miljoonia yksityisiä metsänomistajia, jotka tulisi Languen mielestä saada toimimaan yhdessä. - Yksityismetsänomistajien pirstoutuneisuus on suuri haaste meidän toiminnassamme. Metsien rooli ilmastopolitiikassa on esimerkki siitä, missä metsänomistajien keskinäistä yhteistyöltä ja yhtä ääntä tarvitaan.
-Etujärjestön rooli on kertoa EU-päättäjille myös paikallisista, alueellisista ja valtiollisista säädöksistä kestävässä metsänhoidossa. Kun metsien käsittelyä säädellään jo nyt laaja-alaisesti, ei metsissä voi tehdä mitä tahansa, kuten luullaan, muistuttaa Langue.
Metsäpohjainen biotalous osa kiertotaloutta
Langue pitää EU:n biotalousstrategiaa tärkeänä viestinä jäsenmaille ja niiden harjoittamalle metsäpolitiikalle. - Mitä enemmän puusta tuotetaan erilaisia tuotteita, sitä enemmän metsänomistajia kannustetaan hoitamaan metsäänsä. Kun meille avautuu uusia markkinoita, metsänomistajia tulee kannustaa kestävään metsätalouteen ja puun monipuoliseen käyttöön ja jalostukseen.
- EU tasolla tarvitaan toimia, jolla rohkaistaan tuottamaan biopohjaisia tuotteita. Jotta muoviset kertakäyttöön tarkoitetut tuotteet voidaan korvata puupohjaisilla, tarvitsemme näiden markkinoiden edistämiseen kannustimia esimerkiksi kiertotaloudessa. Nämä kannustimet voisivat edistää materiaalien vaihtamista biotuotteisiin. Vastikään sovittu kertakäyttömuovidirektiivi on myös hyvä esimerkki signaalista, millä fossiilisista raaka-aineista ja muovijätteestä halutaan päästä eroon.
Languen mukaan ei-uusiutuville raaka-aineille vaihtoehtoisten materiaalien kuluttamisen lisääminen ja kierrättäminen ovat tärkeitä. - Kyse ei ole pelkästään biopohjaisesta taloudesta vaan kiertotaloudesta. Emme halua vain korvata fossiileja vaan haluamme puun olevan kierrätettävä. Biotalouden tulee kulkea yhdessä kiertotalouden kanssa.
Langue uskoo, että jäsenvaltiot harkitsevat verokeinojen käyttöön ottoa lähitulevaisuudessa fossiilisen kulutuksen vähentämiseksi ja uusiutuvien biopohjaisten materiaalien käytön edistämiseksi. - EU-tasolla voitaisiin tukea biopohjaisten tuotteiden kehitystyötä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmilla ja rahoituksella. Vaikka tiedämme jo nyt paljon bioperäisistä materiaaleista, on vielä paljon työtä varsinkin tuotekehittelyssä ja uusien tuotteiden saamisessa markkinoille.
Lisätietoja:
Journalisti MSSc Markku Laukkanen, markku.laukkanen(at)audiomedia.fi, puh. +358 502 589