Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsien ennallistamisasetus puuttuu kansalliseen päätösvaltaan

-Ennallistamislainsäädäntö on nyt kuuma peruna. Alustavien tulkintojen mukaan asetuksessa vaaditaan metsiemme palauttamista tilaan, jossa ne olivat esiteollisena aikana. Ennallistamisen kustannukset olisivat mittavat, ja kuka korvaisi sen, jos metsänomistajat eivät voisi hoitaa ja käyttää metsiään? Kun ennallistamisesityksessä puututaan suoraan metsänomistajien omaisuuteen, ja sen hoitoon, täytyisi olla kokonaiskuva ja vaikuttavuusarviointi asetuksen seurauksista. Sitä ei ole tehty.

Pohjala muistuttaa, että vaikka ympäristökomissaari on luvannut, ettei komissio puutu jäsenmaiden metsänhoitoon, kuitenkin monilla asetuksilla tullaan keittiön kautta jäsenmaiden kansallisen metsäpolitiikan alueelle. - Ennallistamisasetus on hyvä esimerkki siitä, että tietty prosenttimäärä metsistä pitää ennallistaa ilman jäsenmaiden keskustelua näiden vaikutusten seuraamuksista ja korvauksista.

-Komissio haluaa jäsenmailta ennallistamissuunnitelman, jonka komissio hyväksyisi. Komissio sanoo, että koska vapaaehtoiset toimet eivät ole riittäneet, nyt täytyy tehdä pakollisia keinoja, jotka lisäävät yhtä aikaa metsien suojelua ja ennallistamista, huomauttaa Pohjala.

Vihreän siirtymän ohjelma ei kannusta metsänhoitoon

Pohjalan mielestä Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien seurauksena komissio tulee miettimään todennäköisesti koko Green Dealiä uudelleen. -Venäjältä tuotava fossiilinen energia voitaisiin korvata kestävällä ja uusiutuvalla metsästä saatavalla raaka-aineella. Nyt on aika arvioida energiaomavaraisuutta niin Suomessa kuin koko Euroopassa uudelta pohjalta. Metsät tarjoavat siihenkin nopean ratkaisun.

-Metsistä on tullut hyvin poliittinen siksi, että metsiin liittyy vahvasti ilmastopolitiikkaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Ilmastonmuutoksen torjunnan päätavoite on fossiilisten käytön ja päästöjen vähentäminen. Pitää muistaa, että ilmastomuutos ole ohi vuonna 2030, johon EU nyt kunnianhimoisilla päästövähennyksillään tähtää. Metsät tarjoavat ilmastoraportin kaipaavia paljon pidemmälle meneviä pitkäkestoisia ratkaisuja.

Vihreän siirtymän Green Deal ohjelman sisällä olevissa lainsäädäntöhankkeissa on vaikutuksia metsien käyttöön. -LULUCF-asetuksessa asetetaan jäsenmaille nielutavoitteet, joita monet maat pitävät kohtuuttomina. Kun hakkuiden vähentämisellä tavoitellaan nopeita ilmastohyötyjä, niin saavutetut hyödyt katoavat, jos metsänomistajia ei kannusteta enää hoitamaan metsiään. Hoidettu metsä on kestävämpi ilmastomuutoksen vaikutuksille ja kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän, muistuttaa Pohjala.

Kokonaiskuva metsistä puuttuu EU:n päätöksenteossa

Metsäkeskusteluissa EU:n eri instituutioissa Pohjala törmää koko ajan metsiä koskevan kokonaiskuvan puutteeseen. - Päätöksentekijöiltä puuttuu metsiä koskevaa tietotaitoa, kun metsätalouden taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset näkökulmat eivät kokonaisuutena ole hallinnassa. Ja kun komission ja parlamentin jäsenet vaihtuvat, aina tulee uusia metsätietoa vailla olevia ihmisiä.

-Kun täällä puolustaa pohjoismaista metsänäkökulmaa, niin leimataan helposti pahikseksi, joka ei ole valmis muuttamaan toimintaansa. Todellisuudessa koko metsäsektori on sopeutunut muuttuvaan toimintaympäristöön.

Pohjalan mukaan metsäpäätöksiä leimaa EU:ssa valtava kiire. – Kun edelliset direktiivit ja asetukset on hädin tuskin laitettu jäsenmaissa toimeen, tehdään jo uusia tai päivitetään vanhoja. kun uusin IPCC: n ilmastoraportti julkistettiin, paine nopeisiin toimiin lisääntyi komissiossa entisestään. Ei ihme, että metsäpolitiikan kokonaiskuva hämärtyy, kun valmistelussa ei ehditä kuunnella kaikkia osapuolia.  

-Kun tehdään nopealla aikataululla monimutkaisista aiheista lainsäädäntöä, ei muisteta, että jonkun jäsenmaan talous riippuu metsistä. Ne jäsenvaltiot, joilla on metsiä vähän, eivät ajattele tätä, vaan ajavat pohtimatta metsien laajamittaista suojelua. Tosin samanlaisia äänenpainoja kuulee myös joiltakin suomalaismepeiltäkin.

Komission metsiä koskevista esityksistä puuttuvat vaikuttavuusarviot

Metsien monimuotoisuus on ollut ja on edelleen metsien terveyden ja elinvoimaisuuden ohella kestävän metsätalouden perusta. - Kuka haluaisi hoitaa metsiään tavalla, mikä vähentää niiden arvoa? Metsien monimuotoisuutta tulee edistää kussakin maassa siihen maahan parhaiten sopivin keinoin ja tavalla, millä saadaan suurin tehokkuus. Suomessa ja Italiassa tarvitaan erilaisia kansallisia ratkaisuja monimuotoisuuden turvaamiseen, muistuttaa Pohjala.

-Komission toimintatapaa metsäasioissa kuvaa myös se, että emme tiedä esimerkiksi EU:n biodiversiteettiasetuksen vaikutuksia. - Julkisuudessa on tätä tulkittu virheellisesti niin, että EU:n tavoite suojella 30 prosenttia maa- ja vesialueista, josta 10 prosenttia on tiukasti suojeltua, koskisi sellaisenaan myös Suomea.

Pohjalan mukaan EU:n biodiversiteettistrategian myötä keskusteluun on tullut uusia termejä kuten esimerkiksi ”luonnonläheinen metsätalous” ja ”vanhat metsät”. - Ne ovat vielä määrittelemättä, mitä ne todella tarkoittavat. Tällä tavoitellaan varmaan ohjausta jatkuvaan kasvatukseen, vaikka sitä nyt jo tehdään päätehakkuiden rinnalla. Molempia metsänhoitotapoja tarvitaan.

-Komissio ei valitettavasti ole kovin yhteistyöhaluinen. Se haluaa sovittaa samaa kenkää kaikkien jäsenmaiden jalkaan, vaikka olosuhteet ovat niin erilaisia. Kun esimerkiksi taksonomia-asetus edellyttää metsiin useita eri puulajeja, niin se ei ota huomioon pohjoisen Suomen ja Etelä-Euroopan erilaisia kasvuoloja. Sama koskee metsäkatoaloitetta, jossa avohakkuut määritellään metsäkadoksi tai metsän huonontumiseksi.

EU:n haluaa ohjata metsien käyttöä ilmastopolitiikan ehdoilla

Kestävän rahoituksen luokittelua koskevaan taksonomiaan on ehdotettu Suomeakin koskeva avohakkuun maksimimääritelmä, jolla halutaan parantaa metsien monimuotoisuutta niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella. - Monimuotoisuuden säilymistä haetaan määrittelemällä puulajien määrää, suojavyöhykkeiden laajuutta ja säästöpuiden osuutta ikään kuin numeroilla pelastetaan monimuotoisuus. Näiden yksityiskohtaisten säädösten ja taksonomian rahoituslainsäädännön kautta komissio ulottaa valtaansa kansallisen metsäpolitiikan alueelle. Nämä lisäävät metsänomistajan byrokratiaa ja heikentävät perhemetsätalouden ilmastotoimia, sanoo Pohjala.

-EU:n neuvottelujen kohteena olevan metsästrategian merkitys on siinä, että se määrittelee eräänlaisen sateenvarjon tulevalle metsiä koskevalle lainsäädännölle. Senkin tavoitteena meillä on saada metsien talouskäyttö riittävän vahvasti mukaan, ettei metsäpolitiikkaa tehdä vain ilmasto- ja suojelutoimien ehdoilla. Esillä on myös hiiliviljely, millä voitaisiin kannustaa metsänomistajia jättämään metsiään hiilinieluiksi. Meidän mielestämme niiden tulee olla vapaaehtoisia eikä sulkea pois metsien talouskäyttöä.

Suomen metsätalouden edunvalvonnan näkökulmasta katsoen Pohjalan mielestä on haastavaa, että kaikissa metsälainsäädäntöä koskevissa valmistelutyöryhmissä metsänomistajilla on pienempi edustus kuin ympäristöjärjestöillä. – Järjestöillä on isot resurssit, millä ajavat omaa agendaansa ja moninkertainen henkilömäärä metsätalouden edunvalvontaorganisaatioihin nähden.

Pohjala näkee eurooppalaisessa ja suomalaisessa metsäkeskustelussa paljon yhtäläisyyksiä. -Molemmissa korostuvat tosi vahvasti ilmasto- ja hiilinielupainotteisuus. On surullista, että metsästä, joka on monitahoinen kokonaisuus, nähdään vain yksi sinänsä tärkeä puoli, kun metsäsektoria pitäisi ymmärtää laajemmin kuten talouden ja sosiaalisen kestävyyden kanteilta. Suomen kaltaisen metsämaan vahvuus on juuri siinä.

-Metsäkeskustelu kärjistyy erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa se menee helposti kärkkääksi mustavalkoiseksi riitelyksi ja meuhkaamiseksi. Olisi hienoa, jos voisimme löytää myös yhteisiä nimittäjä, joiden puolesta vaikuttaa myös EU:ssa. Sellainen on esimerkiksi metsien kestävä käyttö sukupolvelta toiselle, jonka puolesta myös metsänomistajat ovat aina toimineet. Tämä tahtoo muualla Euroopassa usein unohtua, kun sitä ei tunneta, muistuttaa Pohjala.

Lisätietoa:
Markku Laukkanen
markku.laukkanen(a)audiomedia.fi