Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
perjantaina, 07.10.2016
Kaksiviikkoinen symposiumimme vei meidät läpi Itävallan jylhien maisemien – metsien ja niittyjen aina Saksan Baijeriin. Itävallassa on jo pitkään panostettu kestävään metsänhoitoon ja metsien monikäyttöisyyteen. Lisäksi Itävallassa metsät on nostettu ratkaisevaan rooliin biotalouden mahdollistajana ja ilmastonmuutoksen hillitsijänä.
Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, ja pitkäikäiset puutuotteet kuten talot voivat toimia merkittävänä hiilinieluna. Itävallassa on vahvaa, sekä perinteistä että modernia, osaamista puurakentamisessa, jonka toivoisi myös leviävän Suomeen aktiivisemmin. Metsäbiotalous ja hiilensitominen metsissä toimivat tehokkaimmin, jos toimivat hiilimarkkinat saadaan luotua.
Itävaltalaiset ovat ylpeitä vesivaroistaan ja veden erinomaisesta laadusta. Alpit tiivistävät kosteutta maan kohdalla, mikä johtaa runsaaseen sadantaan. Vuoristoon kertyvän lumen ja jäätiköiden ansiosta Itävallalla on runsaat vesivarannot. Vesien suojelussa huomioidaan metsänhoidolliset toimenpiteet. Esimerkiksi vuoristovesien suodattumisalueella toteutetaan vain poimintahakkuita tai suojelua, mikä takaa veden puhtauden, eikä juomavettä tarvitse puhdistaa kemiallisesti lainkaan. Tutustuimme myös Itävallan vuorien mahdollistamaan suolateollisuuteen. Vuorisuolaa on Itävallan Hallstatissa louhittu jo pronssikaudesta lähtien ja merkittävänä kauppatavarana tuonut paljon vaurautta alueelle.
Metsät ovat keskimäärin myös vanhoja, noin 150 vuotta ja hakkuuaukkojen suuruus suurimmillaan noin 2 hehtaaria. Hakkuuaukkojen suuruus on määritelty Itävallan metsälaissa. Vuosikymmeniä sitten Itävallassa opittiin, että massiiviset avohakkuut eivät sovi vuoristoiselle alueelle, jossa eroosioriski on suuri. Vaativat olosuhteet ovat vaatineet myös metsäteknologialta omia innovaatioitaan ja yrittäjyyttä. Jyrkimmillä vuorilla puut hakataan moottorisahalla, mutta kuljetetaan alas kaapelein, maailmalla tunnettu myös cable yarding –menetelmänä.
Itävalta kokonaisuudessaan on turistien suosimaa aluetta niin kesällä kuin talvella, erityisesti Innscbruckin alue, joka on tunnettu aktiivisesta talviurheilukulttuuristaan. Metsien virkistyspalveluita käytetään runsaasti: siellä vaelletaan, kiipeillään, pyöräillään ja maastopyöräillään. Maastoa ja reittejä pidetään hyvässä kunnossa aktiivisesti, jotta ulkoilijoilla olisi mahdollisimman hyvä ja turvallinen ulkoilla.
Kansainvälisten metsäopiskelijoiden seminaariin osallistui itse ympäristö- ja metsätalousministeri Andrä Rupprechter, osoittaen selvää kiinnostusta nuoria ja heidän osaamistaan kohtaan. Myös Itävallan metsästrategiassa mainitaan nuoret ja nuorten osallistaminen maan metsiä koskeviin asioihin. Ehkä Suomessakin lähitulevaisuudessa.
Säätiölle suuri kiitos, että tuette suomalaisten metsäopiskelijoiden kansainvälistymistä ja monikulttuurista tiedonvaihtoa. Tämä on arvokkaampaa ja opettavaisempaa kuin yksikään yliopistokurssi!
Lisätietoja:
MMM Iida Viholainen, Metsäylioppilaat, Helsingin yliopisto, iida.viholainen(at)gmail.com