Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
keskiviikkona, 20.12.2017
Ryhmä Karelia-amk:n metsätalouden opiskelijoita matkusti opettajiensa kanssa Etelä-Saksaan huhtikuun lopussa kahden viikon intensiivikurssille. Kurssi toteutettiin nyt toisen kerran Spessartin ja Odenwaldin alueella. Kurssin suomalaisina opettajina toimivat Esa Etelätalo, joka oli mukana ensimmäisen viikon, ja Ari Talkkari toisen viikon. Saksan metsätalouden osuudesta vastasivat Wolfram Eilbacher, joka toimii opettajana mm. Eberswaldessa, Martin Wirl ja Florian Pfeuffer, jotka vastaavat Löwensteinin metsien hoidosta omalla alueellaan, sekä Leiningenin metsistä vastaava Peter Muntermann.
Intensiivikurssille osallistui seitsemän Karelian metsätalouden opiskelijaa. Intensiivikurssin teemana oli tutustuttaa opiskelijat Saksan (Keski-Euroopan) metsätalouteen. Opiskelijoille järjestettiin kuuden tunnin ennakkoluennot Suomessa, sekä puulajien tunnistamiseen ja laatuluokitukseen liittyvät ennakkotehtävät. Kurssilla perehdyttiin puulajeihin, niiden kasvatukseen ja puunkorjuuseen. Samalla tehtiin käytännön mittauksia ja kartoitusta Leiningenin metsissä. Vahvana teemana opetuksessa tuli myös esiin ympäristöaktivistien rooli Saksan metsätaloudessa.
Kurssin ensimmäisen viikon ohjelmassa oli lähinnä vierailuja erilaisille käytännön kohteille metsiin ja puunjalostuslaitoksille. Erityistehtävänä ensimmäisellä viikolla oli löytää hyödyntämismahdollisuuksia vuonna 1991 Löwensteinin metsään perustetulle rauduskoivumetsälle. Koska rauduskoivu Saksan metsätaloudessa on lähinnä rikkaruohon arvoinen (tai polttopuu), ei heillä ole kokemusta koivun hyödyntämistä, joten apua haettiin Suomen malleista.
Opiskelijoilla oli tehtävänä ensin mitata ko. metsikkökuvio ja sitten laskea vaihtoehtoisia hyödyntämismahdollisuuksia ja talousennusteita ko. metsälle. Metsässä mukanamme oli itse herttua ja hänen poikansa vaimo, herttuatar, ja heille esiteltiin pakurikääpä eräänä hyödyntämistuotteena. Ojensimme heille esimerkkinä terveystuotteesta pakurikääpäteetä lahjaksi Suomesta, ja erityisesti herttuatar oli hyvin kiinnostunut siitä.
Toisella viikolla teimme alkuviikosta yksinpuininventoinnin noin neljän hehtaarin laajuiselle sertifioidulle douglaskuusisiemenpuumetsikölle. Jokainen puu mitattiin ja numeroitiin yksilöllisesti, jotta puiden kehitystä voidaan seurata tulevaisuudessa. Keskiviikkona aamupäivällä vierailimme siemenkeskuksessa ja taimitarhalla. Taimitarhan toiminta oli hyvin samanlaista kuin Suomessa, mutta istutuskausi päättyi aikaisemmin.
Iltapäivällä vierailimme Hübner-Wald-yhteismetsässä, jonka pinta-ala on noin 1000 hehtaaria, joka on jaettu 240 omistajan kesken. Useimmille omistajista metsä on virkistys- ja puuhastelupaikka sekä polttopuun lähde. Metsä on myös taloudellisen toiminnan kohde, mutta osakaskohtainen tuotto on melko alhainen. Torstai käytettiin erilaisten tehtävien raporttien viimeistelyyn, ja illalla keskustelimme isäntien kanssa kurssin onnistumisesta ja mahdollisesta jatkosta.
Kurssi oli kokonaisuutena hyvin onnistunut. Sisällöllinen anti oli runsasta ja käytännönläheistä, mikä antoi hyvän perustan arvioida suomalaisen ja keskieurooppalaisen metsätalouden eroavaisuuksia. Lopuksi haluan kiittää Metsämiesten Säätiötä matka-apurahasta, mikä osaltaan auttoi toteuttamaan tämän intensiivikurssin.
Lisätietoja:
Yliopettaja Ari Talkkari, Karelia-ammattikorkeakoulu, ari.talkkari(at)karelia.fi