Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
keskiviikkona, 19.02.2020
Metsäkoneenkuljettajan ammatti on vaativa ja koulutuskustannuksiltaan toiseksi kallein koulutusala. Vuosittain alalle valmistuu yhteensä noin 450 henkilöä, mikä vastaa alan työvoiman tarvetta. Metsäkoneenkuljettajaksi valmistuneiden määrä on kasvanut 30 % vuosikymmenen alusta.
Vuosina 2011-2019 valmistuneet metsäkoneenkuljettajat työllistyivät hyvin. Heistä 81 % oli työssä, mutta vain 52 % työskenteli koulutustaan vastaavassa työssä metsäalalla.
Miksi yli neljännes valmistuneista oli viiden vuoden sisällä siirtynyt muille aloille
TTS Työtehoseura, Koneyrittäjät ry sekä Teollisuusliitto toteutti Metsämiesten Säätiön rahoituksella tutkimuksen siirtymisen syistä. Tutkimuksen mukaan 2/3 muille aloille siirtyneistä ei ole koskaan työskennellyt metsäkonealalla. Aluksi alalle kiinnittyneiden ja myöhemmin muualle siirtyneiden (1/3) metsäkoneenkuljettajien työsuhteista 40 % päättyi koeajalla työn tuottamattomuuteen.
Ilmiön taustalla alalle soveltumattomuus ja vähäinen koneaika opinnoissa
Tutkimuksessa selvisi alalle kiinnittymättömyyden taustalla pääsääntöisesti olevan ammattiin soveltumattomuus. Oppilaitosten mukaan 10 -50 % opiskelijoista vuodesta ja oppilaitoksesta riippuen ei sovellu metsäkoneenkuljettajan ammattiin, ja heidät tulisikin ohjata muiden alojen opintoihin. Työn alhainen tuottavuus työsuhteiden alussa on seurausta vähäisestä opiskelijakohtaisesta koneajasta opintojen aikana. Ongelma on seurausta oppilaitosten alentuneista taloudellisista ja opettajaresursseista toteuttaa koulutusta.
Alalle motovoituneita koulutettavia
14.2.2020 tutkimukseen sisältyvässä työpajaseminaarissa UPM Biofore -talolla peräänkuulutettiin motorisia taitoja ja päätöksentekokykyä arvioivia soveltuvuuskokeita ja alan yhteistä, ajantasaista mielikuvatyötä metsäkoneenkuljettajan ammatista. Koulutukseen on saatava hakeutumaan riittävästi, oikean ikäisiä, työhön kykeneviä ja motivoituneita opiskelijoita.
Täytettyjen aloituspaikkojen sijaan metsäkonekoulutuksessa tulisi keskittyä tuottamaan laatua. Osaamisvajeiden lisäksi koulutuksen kehittämisessä pitäisi korostaa yhteiskunnallista ja inhimillistä näkökulmaa sekä vastuullisuutta.
Aiheesta lisää: https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/hankkeet/metsaala/metsaalan_koulutuksen_tutkimus_ja_kehittaminen
Lisätietoja:
Eila Lautanen, eila.lautanen(a)tts.fi, 044 714 3686