Metsämiesten Säätiö Foundation

Maastopalovaaran ennakointi metsätöissä

maanantaina, 02.03.2020

Maastopaloriskin ennakointi ja hallinta korostuu metsätöissä erityisesti vähäsateisina ja helteisinä kesinä. Työkoneen aiheuttama maastopalo voi syttyä maanmuokkaustyömaalla, koneellisessa puunkorjuussa ja jopa raivaussahatöissä. Syttyneiden maasto- ja metsäpalojen jälkitarkastelu on osoittanut, että metsätöissä tarvitaan paremmat valmiudet maastopaloriskin ennakointiin ja työmaan valvontaan metsäpalojen torjumiseksi. Metsäalan toimijat ovat tehneet yhteistyöhankkeessa selvityksen, miten metsätyömaiden maastopaloriskiä voidaan arvioida sääolosuhteiden ja maaston syttymisherkkyyden perusteella. Tuloksista julkaistaan verkko- ja opasmateriaalia, joka auttaa metsäammattilaisia ennakoimaan ja vähentämään metsätöiden maastopaloriskiä.

Toimijalla on huolellisuusvelvoite

Metsässä tehtävissä konetöissä on kesällä, erityisesti kuivina kausina maastopalon vaara. Toimijoilta edellytetään huolellisuutta ja työn toteuttajilta turvallisuusohjeiden noudattamista. Työkoneen aiheuttama maastopalo syttyy yleensä kipinästä metallin osuessa kiveen koneen liikkuessa tai työskennellessä. Työtilanteessa havaitsematta jäänyt maastopalo voi edetä laajaksi metsäpaloksi, ellei työmaan olosuhteita aktiivisesti seurata. Työmaan valmistuttua olisi tärkeää varmistaa, ettei työmaalla ole kyteviä palonalkuja. Metsätöiden suunnittelussa, työmaiden ketjuttamisessa sekä töiden toteuttamisvaiheessa toimijoita koskee pelastuslain tarkoittama huolellisuusvelvoite. Jos metsätöissä säätila ja työmaaolosuhteet lisäävät maastopaloriskiä, on oltava huolellinen palon välttämiseksi sekä varauduttava riittävästi palontorjuntaan.

Maastopaloriski eri työlajeissa

Maanmuokkausta tehdään yleensä maan ollessa sula ja lumeton. Kuivan, sateettoman kauden jälkeen maastopalon vaara lisääntyy erityisesti männylle tyypillisillä kasvupaikoilla, kuivilla ja kuivahkoilla kankailla, jotka pääasiassa laikutetaan tai äestetään. Muokkauskohteen kivisyys lisää maastopalon vaaraa. Lisäksi muokkauskohteet, aukeat alat, kuivuvat puuston peittämää maastoa nopeammin ja ovat syttymisherkempiä peitteiseen maastoon verrattuna.

Nykyisen metsäteollisuuden puunhankintaa pyritään toteuttamaan kuukausitasolla mahdollisimman tasaisesti ympäri vuoden. Tämän vuoksi kesäkuukausien puunkorjuu on lisääntynyt ja hakkuita tehdään kangasmaiden lisäksi korjuuolosuhteiden salliessa myös turvemailla. Sateeton, kuiva ajanjakso kesäaikana helpottaa puunkorjuuta mutta samalla maastopalon syttymisriski kasvaa. Moottori- ja ravaussahatöissä maastopaloriski on vähäinen mutta terälaitteen kipinöinnin synnyttämää maastopaloriskiä ei voida täysin sulkea pois. Sen vuoksi miestyönäkin tehtävillä työkohteilla maastopalon merkkejä on syytä tarkkailla.

Maastopaloriskin arviointi

Käytännössä työmaiden maastopaloriskin ennakoinnissa ja syttymisherkkyyden arvioinnissa seurataan metsäpalovaroituksen voimassaoloa ja työmaan aloittamista edeltäneen varoitusjakson pituutta. Työmaata aloitettaessa tarkastellaan sääennustetta ja arvioidaan työmaaolosuhteet, miten maaperän kivisyys ja kasvupaikan rehevyys tai karuus sekä puustoisuus ja työmaalla oleva paloaines (kuolleet kasvinosat, hakkuutähteet, yms.) vaikuttaa maaston syttymisherkkyyteen.

Metsämaaston syttymisherkkyyttä kuvaa neliportaisella asteikolla arvioitava paloaineistyyppi, joka perustuu työkohteen kasvupaikkatyyppiin, kehitysluokkaan ja puuston rakenteeseen. Paloainestyypin lisäksi syttymisherkkyyteen vaikuttaa kohteella oleva paloaineksen määrä. Metsissä oleva paloaines on pääasiassa kasvillisuutta, eläviä ja kuolleita kasveja sekä niiden osia ja sen määrää sekä laatua tarkastellaan silmävaraisesti työkohteen suunnittelun yhteydessä tai työmaata aloitettaessa.

Avotulta on käsiteltävä huolellisesti

Suomessa on vuosittain syttynyt ja sammutettu keskimäärin noin 3 000 maastopaloa, joista vain alle kymmenesosa on johtunut työkoneesta. Metsäammattilaisten on hyvä huomioida, että maastopalojen yleisin syttymissyy on ihmisten tulen käsittely, kuten tupakointi ja nuotiot. Metsätyömailla voi liikkua työntekijöiden lisäksi ulkopuolisia henkilöitä, joiden huolimaton tulenkäsittely voi aiheuttaa maastopalon. Työmaasta ja kohteen käsittelystä kiinnostuneita henkilöitä saattaa käydä alueella myös työvuorojen ulkopuolisena aikana. Tämän vuoksi työmaan aktiivinen tarkkailu on tärkeää, jotta mahdolliset palonalut sekä kytevät maastonkohdat havaitaan ja sammutetaan mahdollisimman nopeasti.

Metsäammattilaisen vastuut ja velvoitteet metsäpalojen ennalta ehkäisyssä -hankkeen selvitystyöhön ovat osallistuneet Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Bioenergia ry, Suomen metsäkeskus ja Tapio Palvelut Oy. Selvitystyössä on haastateltu myös pelastusalan ja metsäpalokysymysten asiantuntijoita. Tulosten perusteella metsäpaloriskien ennakoinnista laaditaan metsäammattilaisille tarkoitettu opas. 

Lisätietoja:

laatu- ja koulutusasiantuntija Ari Nieminen, Tapio Palvelut Oy, ari.nieminen(a)tapio.fi, puh. 040 718 2595

https://tapio.fi/metsaammattilaisen-vastuut-ja-velvoitteet-metsapalojen-ennaltaehkaisyssa-hanke/