Metsämiesten Säätiö Foundation

METO Etelä-Pohjanmaa ry:n matka Ruotsiin

keskiviikkona, 20.12.2017

METO Etelä-Pohjanmaa ry järjesti jäsenilleen tutustumismatkan Ruotsin metsätalouteen 7.-10.9.2017. Matkalle osallistui 11 metsätoimihenkilöä. Monet eivät odottaneet matkan avartavan metsätalouden osaamista, sillä Ruotsin metsätalous nähdään usein Suomen kaltaisena. Matkalla opimme, että kaksi metsätalouden mallimaata ovat sittenkin erilaisia.

Tutustuminen Ruotsin metsätalouteen alkoi metsäkoneita valmistavan Komatsu Forestin pääkonttorilta Uumajasta, missä sijaitsee myös toinen Komatsun valmistusyksiköistä. Meitä vastassa oli johtaja Michael Lundstedt. Komatsu on arvostettu yhtiö kotimaassaan Japanissa, missä se on valittu mm. kaksi kertaa peräkkäin maan parhaaksi yritykseksi. Punaisilla metsäkoneilla on pitkä sinivalkoinen historia, sillä Komatsu-metsäkoneet tunnettiin vuoteen 2011 nimellä Valmet.

Tourulan tehtaan laahustraktoreista 60-luvulla alkanut Valmet-metsäkoneiden maailmanvalloitus alkoi vuonna 1979 solmitun pohjoismaisen Volvo BM Valmet -sopimuksen myötä. Sopimuksen yhteydessä Uumajassa hakkuukoneita valmistanut tehdas siirtyi Valmetin omistukseen. Sen jälkeen Valmetin omistajuus on kulkenut Sisun, Partekin ja Koneen kautta japanilaiselle Komatsu Ltd:lle. Vierailulla näkyi hyvin, miten pohjoismaista konepajateollisuutta tukee korkealle arvostetun työturvallisuuden lisäksi japanilainen laatu- ja tuottavuusajattelu, Kaizen.

Lean-johtamisfilosofian käsite Kaizen tarkoittaa jatkuvaa parantamista, josta Valmetin uudet omistajat ovat tehneet arkipäivää. Tuotantolinjojen sekuntikellot osoittavat tavoitteena olevaa tuotantotahtia, tehtaalla ei kuulu meteliä, työkalut ovat oikeilla paikoillaan ja työturvallisuus on korkealla tasolla. Ongelmanratkaisu on rakennettu siten, että työntekijän kohdatessa vaikean ongelman, hänen tulee ottaa oranssi kapula mukaansa. Tämän kapulan kantajan kysyessä apua työhönsä tulee muut projektit jättää siksi aikaa, kunnes kyseessä oleva ongelma ratkeaa. Jos ongelma jatkuu työvuoron päättyessä, tulee kapula siirtää seuraavaan vuoroon tulevalle. Kesken asiaa ei saa jättää vaan ratkaisua ongelmaan tulee jatkaa niin kauan ja tehokkaasti, että se selviää.

Komatsun jälkeen metsäasiantuntijat siirtyivät Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin Husumin tehtaalle, missä tehtaanjohtaja Pertti Hietaniemi esitteli perusteellisesti tehtaan toimintaa ja turvallisuusajattelua. Metsä-Serlana, M-Realina ja sen jälkeen Metsä Boardina tunnetun yhtiön tehtaassa komeilee vuonna 2016 tehdyn 170 miljoonan euron investoinnin jälkeen Euroopan modernein kartonkikone, jolla on tarkoitus valloittaa USA:n pakkausmarkkinoita. Pienistä summista ei puhuta, sillä globaalit pakkausmarkkinat ovat yli 700 miljardia euroa ja vuotuinen kasvuvauhti on neljässä prosentissa.

Metsä Board on taivekartongin markkinajohtaja Euroopassa. Suomen tehtaat käyvät täydellä kapasiteetilla ja huolehtivat Euroopasta. Husumin tehdas puolestaan toimittaa pääasiassa taivekartonkia Pohjois-Amerikkaan ja tarjoilupakkauskartonkeja maailmanlaajuisesti, USA:ssa kun ei enää valmisteta taivekartonkeja. Taivekartonkiin tarvittava kemihierre laivataan Husumiin Kaskisten tehtailta. Tehdas tuottaa nykyisin noin 750 000 tonnia sellua, 400 000 tonnia taivekartonkia ja 300 000 tonnia lainerikartonkia vuodessa. Tehtaan koneissa näkyy Valmetin, Koneen ja Konecranesin logoja. Mielenkiintoista oli kuulla, ettei puunhankinnassa käytetä motomittausta vaan tehdasmittausta. Tämä perinne juontaa juurensa siitä, että puita on aikoinaan uitettu tehtaalle, josta on syntynyt tapa mitata kaikki saapuva puu tehdasmitalla.

Toisen matkapäivän ohjelmassa oli vierailu SCA Skog AB:n NorrPlantin Bogrundetsin taimitarhalle. Matkanjärjestäjälle tuotti aluksi hankaluuksia löytää taimitarhalle esittelijä, sillä vierailupäivänä alkoi Ruotsissa hirvenmetsästys. Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja SCA omistaa 2,6 miljoonaa hehtaaria metsää Pohjois-Ruotsissa, joten hirvimiehille riittää lääniä metsästää. SCA:lla on kaksi maailman suurinta taimitarhaa, joissa tuotetaan vuosittain 100 miljoonaa kuusen, männyn ja kontortamännyn tainta.

Kontortamännyn kasvatusta tukee se, että nuori kontortamänty kasvaa nelisenkymmentä prosenttia nopeammin verrattuna ruotsalaisiin havupuihin, mikä tarjoaa hyvän lisän puuteollisuuden raaka-ainetarpeisiin. Metsäväkeä ihmetytti eniten se, kuinka pieninä kuusentaimet istutetaan. Vierailijat vastaanottanut Hans Forsmark esitteli taimien kasvatuskennoja, joiden rakenne tukee juuriston kehittymistä, jolloin taimi on heti valmiina kasvuun istutuksen jälkeen.

Tutustuminen metsätalouteen jatkui SCA:n tarhoilta Skogssällskapetille, jossa meidät otti vastaan kiinteistöneuvoja Birgitta Löthman. Vuodesta 1912 toiminut Skogssällskapet vastaa toimintamalliltaan Suomen metsänhoitoyhdistyksiä. He välittävät puuta sekä hoitavat metsäomaisuuksia ja korjuuta. Metsän tuottavuuden kasvattamisen lisäksi Skogssällskapet on erikoistunut riistatalouteen ja luonnonhoitoon. Suomeen Skogssällskapet on perustanut osakkuusyrityksen Tilanhoitajat - Skogssällskapet Finland. Kiinteistöjen välityksestä vastaava Löthman esitteli vieraille myös myynnissä olevia metsäkiinteistöjä, joiden hinnat tuntuivat olevan Suomen hintoja edullisempia. Ehkä metsäkiinteistöjä tullaan ostamaan tulevaisuudessa enemmän myös Ruotsin puolelta?

Metsätalouden lisäksi matkalaiset tutustuivat Ruotsin kirkon kansallispyhäkköön, Uppsalan arkkihiippakunnan tuomiokirkkoon, joka on Pohjoismaiden suurin kirkko. Kirkossa mm. vihitään nykyisin kaikki Ruotsin piispat. Matkan kruunasi lauantaipäivä Tukholman keskustassa, jonka jälkeen retkeilijät matkustivat laivalla Turkuun. Sunnuntaina päästiin jo kotiin kertomaan Ruotsinmaan ihmeistä.

METO Etelä-Pohjanmaan metsäasiantuntijat kiittää METOa ja erityisesti Metsämiesten Säätiötä matkan tukemisesta. Ilman tukeanne tätä matkaa ei olisi toteutettu ja eikä pohjalainen metsätalous olisi saanut uusia näkökulmia.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Pasi Lahti, METO - Etelä-Pohjanmaan Metsäasiantuntijat ry,
pasi.lahti(at)japo.fi, puh. +358 40 713 9201