Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
keskiviikkona, 25.11.2015
Matka METO Häme-Uusimaa ry:n johtokunnan tulosjohtamisseminaariin 2015 alkoi Allegro-junalla Helsingistä Pietariin. Perillä Pietarissa olimme kymmenen aikaan aamupäivällä. Aloituskokouksessa keskustelimme opintomatkan tavoitteista sekä ajankohtaisista metsäpoliittisista aiheista. Alueyhdistystoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen sekä yhteistyö eri alueyhdistysten välillä nousivat tavoitteista kirkkaimmin esille. Metsäalalla on tällä hetkellä monia muutoksia ja murroksia käynnissä, joista riitti keskusteltavaa.
Ensimmäisenä matkapäivänä Pietarissa vierailimme myös Venäjän tiedeakatemian luonnontieteellisessä museossa, ja nähtäväähän riitti! Illalla jatkoimme junalla matkaa kohti Petroskoita. Matkalla jatkettiin hyvää keskustelua alueyhdistysten toiminnan kehittämisestä sekä käytiin matkan aikataulua läpi. Illalla yhdentoista aikaan saavuimme Petroskoihin ja majoituimme hotelli Pohjolaan.
Toisena matkapäivänä tutustuimme Karjalan metsäntutkimusinstituuttiin johtaja Alexander Kryshenin johdolla. Alkutilaisuudessa oli paikalla useita paikallisia metsäntutkijoita ja asiantuntijoita. Paikalla oli myös tulkki, joten yhteisen kielen löytäminen ei ollut ongelma. Esittäydyimme puolin ja toisin ja kerroimme henkilökohtaisista taustoistamme sekä alueyhdistyksestämme.
Henkilökunnan pitämät esitykset instituutista, Karjalan metsänhoidosta sekä omasta erikoisalastaan olivat mielenkiintoista kuultavaa. Erityisesti keskustelua herätti metsänhoitokulttuurin erilaisuus Suomessa ja Venäjällä sekä tuhohyönteiset. Venäjän valtio omistaa venäjällä metsämaan ja myöntää metsäpiirien kautta hakkuuoikeuksia, joka osaltaan selittää Venäjän metsänhoidon kulttuuria.
Saimme myös varsin kattavan esityksen paikallisesta visakoivun kasvatuksesta sekä siihen liittyvästä tutkimus -ja jalostustyöstä. Huomasimme, että sekä venäläisillä että suomalaisilla on visakoivun kasvatuksesta paljon osaamista, ja sen tiedon jakamisesta hyötyisivät varmasti molemmat. Oli ilo huomata, että vierailuumme oli todella panostettu instituutin puolesta, ja saimme osamme venäläisestä vieraanvaraisuudesta!
Kolmantena matkapäivänä vierailimme Kivachun vesiputouksilla. Vesiputous on 10,7 metrin korkuinen ja Euroopan toiseksi korkein tasankoseudun vesiputous. Vaikuttava näky! Illalla tutustuimme Petroskoin keskustaan tarkemmin. Kävimme muun muassa ihastelemassa Petroskoin teatterin arkkitehtuuria ja sitä ympäröivää aukiota. Valmistauduimme seuraavan aamun kotimatkaan.
Sunnuntaina 19.4. klo 8:00 lähdimme paluumatkalle kohti Suomea. Paluukyytinä oli pikkubussi ja rajan ylitimme Värtsilässä. Matkalla pidimme päätöskokouksen, jossa matka todettiin onnistuneeksi monella tapaa. Matkailulla on tapana avartaa myös ammatillisesti, ja yksi reissun ehdottomista kohokohdista olikin tutustuminen paikallisiin metsäammattilaisiin ja heidän asiantuntemukseensa.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Markus Niemelä, METO Häme-Uusimaa ry, markus.niemela(at)lahti.fi