Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäalan yliopistokoulutus tuottaa hyvää teoreettista osaamista, mutta ei juurruta asiantuntijoita metsäalalle

tiistaina, 08.10.2019

Metsätieteiden maistereiden laadullisen työllisyyden ongelmien selvittämiseksi TTS Työtehoseura toteutti vuosina 2018 -2019 kysely- ja haastattelututkimukset Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa.

Laadullista työllisyyttä mitattiin koulutuksen ja työn välisten sisältöjen ja tason vastaavuutena. Taso ja sisältö vastasivat toisiaan vain kolmasosalla vastaajista, ja lähes 40 prosentilla näistä kumpikaan ei toteutunut kyselyhetken työssä. Tutkimukseen osallistuneista lisäksi 44 % koki, että ei voinut juurikaan hyödyntää koulutuksen aikana oppimaansa työssään.

Työllistymisessä koulutusta vastaavaan työhön keskeisiä tekijöitä ovat koulutuksen aikana saadut vahvat alakohtaiset valmiudet, joiden lisäksi hankitaan muuta tarvittavaa osaamista toisilta aloilta ammatillisen profiilin tueksi. Työharjoittelut vahvistavat alalle kiinnittymistä ja auttavat kontaktien luomisessa työmarkkinoille. Ensimmäinen koulutuksen jälkeinen työpaikka vaikuttaa työuran jatkoon ratkaisevasti. Jos se on koulutusalan ulkopuolinen, siirtyminen takaisin oman koulutusalan töihin on epätodennäköistä. Näissä kaikissa koulutusvaiheen saumakohdissa oli heikkouksia metsäalan ulkopuolelle sijoittuneilla henkilöillä. Koulutuksen aikana ei muodostunut selkeää ammattiprofiilia eikä käsitystä työmarkkinoilla tarvittavasta osaamisesta. Metsäalan työkokemusta ei saatu työharjoittelujen kautta ja ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka taas ohjasi työuran muille aloille.

Työmarkkinoiden toiminta sekä laajemmin että alueellisesti vaikutti valmistuneiden koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Metsäalan laskusuhdanne 2000-luvun alussa vähensi työpaikkoja ja heikensi alan imagoa. Lamanaikaiseen heikkoon työllisyystilanteeseen ajoittui yliopistojen tutkinnonuudistus, jonka seurauksena oli ylitarjontaa maistereista. Haastatellut tekivät työpaikkavalintoja varsin suppeasti vain läheltä omaa asuinpaikkakuntaa, eikä muuttamista työllistymisen vuoksi pidetty omalla kohdalla mahdollisena.

Tutkimukseen osallistuneilla metsätieteiden maistereilla oli koulutusta aloittaessaan tavoite luoda ura metsäalalla, mutta tämä ajatus muuttui jo koulutuksen aikana, kun alan työtehtävien todellisuus ja uramahdollisuudet selkenivät. Koulutuksen tarjoama vahva tutkijaorientoitumien ei tuntunut sopivalta vaihtoehdolta, vaan nähtiin liian epävarmana urapolkuna.

Metsäala tarvitsee vahvan metsäalan substanssin hallitsevia työntekijöitä. Sen lisäksi työnantajat korostavat muita osaamisalueita, kuten tiedottamista, markkinointia ja myyntiä sekä datan analysointia. Oikeanlaisilla sivuainevalinnoilla on ratkaiseva merkitys ensimmäisen työpaikan saamisessa ja oman ammatillisen profiilin rakentamisessa. Metsäalan vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen laadulliseksi turvaamiseksi koulutusasteiden välinen yhteistyö ja koulutuksen uudet sisällölliset avaukset ovat erittäin tärkeitä. Myös rakenteellista kehitystyötä metsäalan korkea-asteen koulutuksessa on syytä käynnistää.

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimuksen sivuilta:
https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/metsatalous/metsakoulutuksen_tutkimus

Lisätietoja:

tutkija Riitta Kilpeläinen, TTS Työtehoseura ry, riitta.kilpelainen(a)tts.fi, puh. 050 3087535

Kehityspäällikkö Eila Lautanen, TTS Työtehoseura ry, eila.lautanen(a)tts.fi, puh. 044 7143686