Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsähistorian Seuralla ennätysmäärä tiedon hankintaa ja välitystä

keskiviikkona, 04.12.2019

Metsähistorian Seura on eri tavoin hankkinut ja välittänyt tietoa jäsenilleen ja muille asiasta kiinnostuneille ennätysmäärin. Suomalaisen metsäalan kehitysyhteistyön historiaa kuvaileva laaja kirja alkaa olla painatusvaiheessa. Luettavaa aineistoa on julkaistu runsaasti ja tilaisuuksien kävijämäärät ovat olleet vähintään edellisten vuosien tasolla.

Seura otti tehtäväkseen suomalaisen metsäalan kehitysyhteistyön koostamisen kirjaksi. Asia sai alkunsa vuoden 2017 talven selän taittajaisissä, jossa kuultiin esitykset useilta kehitysyhteistyön kokeneilta toimijoilta. Nyt on noin 30 hengen joukko kirjoittanut katsauksen toimistaan ja kokemuksistaan eri puolilla maailmaa. Aineisto on laaja ja monitahoinen, joten sitä on toimitettu pitkin vuotta. Kirja valmistuu ja painetaan vuonna 2020. Luvassa on ensimmäinen, yhtenäinen tätä alaa koskeva kokonaistarkastelu.

Seuran perinteisessä toimintavuoden avaustapahtumassa, Talven selän taittajaisissa kuultiin ja nähtiin kolme esitystä. Ne käsittelivät metsiä ja metsien hoitoa sekä luontoa ja luonnonsuojelua. Alustajat olivat Kari Mielikäinen ja Harri Hölttä. Tea Karvinen kuvineen vei yleisön kansallispuistokierrokselle.

Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin tavan mukaan asiantuntijoiden ja kokousväen tapaaminen. Frans-Anton Flander selosti opinnäytetyönsä perusteella harvemmin kuultua aihetta, yksityismetsäreviirien toimintaa. Työn nimi on Alltid ett bättre pris. Skogsbruk, intressebevakning och skogsrevir i Nylands svenskbygder 1900–1960. Hänet palkittiin työstään stipendillä, jonka rahoittaja oli tällä kertaa Loimu ry. Toisen esityksen piti Tatu Ollikainen. Hän toimi 1970-luvulla kuohuvassa Chilessä. Esitys oli ajankohtainen, koska televiosta tuli pian kokouksen jälkeen elokuva Invisible heroes, joka valotti maan tilannetta ja suomalaisten toimia. Pohjana on Heikki Hiilamon kirja Näkymättömät sankarit.

Lusto – Suomen Metsämuseo, Metsähistorian Seura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestivät tutkijaseminaarin metsistä ja kulttuurisesta kestävyydestä Jyväskylässä. Siellä kuultiin aiheesta kahdeksan alustusta. Tässä tilaisuudessa saatiin ensimmäiset havainnot kokonaisuudesta, josta tehdään Luston kanssa yhteistyössä kirja Vuosilusto 13. Kirjoitukset on kirjoitettu vuoden 2019 aikana. Kirja ilmestyy vuonna 2020. Vuosilusto ilmestyy joka toinen vuosi verkkojulkaisuna.

Vuoden 2019 retkeily suunnattiin Tornionjoen molemmille puolille, Suomeen ja Ruotsiin. Retkeilyllä liikuttiin kolmen päivän ajan Kemin ja Kolarin välillä. Päivien aikana saatiin tietoa alueen metsätalouden historiasta ja mikä tärkeintä, nykypäivästä ja lähitulevaisuudesta. Vaikka kyseessä on historiaseura, joka tilaisuudessa halutaan tarkastella tulevaisuutta. Nyt saatiin tiivis selostus Kemissä Metsä Groupin biotuotetehdashankkeesta. Sen myötä oli hyvä tarkastella puunhankintaa tämän päivän ilmastokeskusteluun liitettynä. Jokilaakson kulttuuri, perinteet ja elämänmeno tulivat tutuiksi metsäasioiden ohella päivien mittaan. Muun muassa Kukkolankoski siikoineen, Unescon maailmanperintökohde Aavasaksa, Kolari metsäntutkimuksineen, Laestadiuksen toiminta ja
perintö sekä Pohjois-Ruotsin laajat metsätuhot saivat yli 30 retkeläisen huomion. Asioita oli selostamassa ja esittelemässä 18 asiantuntijaa, viisi heistä Ruotsissa.

Metsähistorian Seura tiedottaa toiminnastaan ja metsähistorian ilmiöistä laajemminkin kotisivuillaan ja jäsentiedotteella. Nimellä Susikko tutuksi tullut tiedote ilmestyy kolmesti vuodessa. Se on vapaasti internetin kautta luettavissa. Vuoden 2019 lehdissä on yhteensä 112 sivua, ennätys sekin. Susikossa esitellään kuusi kirjaa, osa maamme metsällisestä tietopääomasta. Uutena aluevaltauksena on metsäaiheinen maalaustaide ja metsäalan tunnettujen toimijoiden tekemä taide. Niinpä lukijoille esiteltiin muun muassa yksi Hugo Simbergin maalaus ja Lennart Segerstrålen töitä.

Metsähistorian Seuran strategiakausi päättyi vuonna 2017. Strategien päivittäminen vastaamaan lähitulevaisuuden toiminnalle asetettavia vaatimuksia käynnistettiin syksyllä 2018. Työtä jatkettiin vuosikokouksessa 2019 käydyllä keskustelulla. Seuraava vaihe on sidosryhmien näkemysten hankinta.

Tarkistamistyötä jatketaan edelleen ja luonnos tuodaan seuran jäsenten päätettäväksi vuosikokouksessa 2020. Strategian perustana ja käyttövoimana on arvio toimintaympäristöstä ja sen muuttumisesta. Siitä edetään seuran perustehtävän ja roolien määrittelyyn, toiminnan painopisteisiin ja suunnitelmaan strategian toteuttamiseksi. Tulevien vuosien toimintasuunnitelmat perustuvat strategiaan. Toteutus ja seuranta ovat työn oleellisia osia, ehkäpä oleellisimpia. Sanotaan, että ainoastaan toteutettuja strategioita voi pitää hyvinä.

Metsämiesten Säätiön apuraha muodostaa merkittävän osuuden Metsähistorian Seuran taloudesta. Se mahdollistaa toiminnan vakaan ylläpidon ja kehittämisen. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen.

Lisätietoja:

puheeenjohtaja Antti Koskimäki, koskix(a)hotmail.com, puh. 0405437118

metsahistoria.fi