Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäjohtaja Karoliina Niemi: Metsätalous uhkaa jäädä alisteiseksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle

tiistaina, 25.05.2021

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, jotka vievät metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevä LULUCF, puun energiakäyttöä säätelevä uusiutuvan energian direktiivi (RED) ja metsäsektorin rahoitukseen vaikuttava kestävän rahoituksen taksonomia vaikuttavat metsien käyttöön ensi sijassa luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinieluroolin säilymisen kannalta.

EU:n metsäpolitiikkaa seuraavan Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemen mukaan metsäteollisuus on saanut ilmastotiekartastaan - tuotteiden ilmastohyödyistä, tehtaiden päästövähennyksistä ja metsävarojen kasvattamisesta - rohkaisevaa palautetta komissiosta. Tästä huolimatta koko metsäsektorin edunvalvonnalla riittää tekemistä.

-LULUCF:n uudelleenavaamisen uhkakuvat ovat samat kuin ennenkin. Hiilinielujen laskentatapa ei ole Suomen kaltaisten metsämaiden kannalta oikea. Nykyisen laskentatavan mukaan metsistämme voi tulla niin sanottu laskennallinen päästölähde siitäkin huolimatta, että metsät ovat todellisuudessa vahvoja nieluja eli sitovat merkittävästi enemmän hiiltä kuin metsästä poistuu.

-Suomen kannalta nielujen ja päästöjen tulee olla jäsenvaltiokohtaisia, eikä toinen maa saa laskea hyväkseen toisen maan nieluja. Ei voi olla oikein, että saksalainen autoteollisuus voisi Suomen hyvin kasvavien metsien varjolla jatkaa fossiilisia päästöjään. Lisäksi tulee muistaa puupohjaisten tuotteiden globaalit ilmastohyödyt fossiilisista päästöistä irrottauduttaessa. Samalla koko metsäsektori tuottaa työtä ja hyvinvointia läpi Suomen.

Niemen mukaan nielupolitiikassa ei pitäisi haikailla joidenkin menneiden vuosien (2000-2009) metsänhoidolla saatuja nielulukemia, kuten LULUCF:n osalta tehtiin viimeksi. - Sen sijaan tulisi tavoitella elinvoimaisilla ja hyvin kasvavilla metsillä nieluja pitkälle tulevaisuuteen ja valmistaa puusta tuotteita samaan aikaan.

-Teemme läheistä yhteistyötä metsäasioissa Ruotsin ja muiden metsäisten maiden kanssa. En maalaile mustia pilviä lopputuloksen suhteen, mutta nyt on tehtävä aktiivista ja hyvää edunvalvontaa ja saatava aikaan metsämaille reilu laskentamalli.

Uusiutuvan energian RED II direktiivin osalta Niemi muistuttaa, että direktiivin tulisi edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä eikä estää sitä. REDII sisältää metsäbiomassalle kestävyyskriteerit, joiden täyttyessä puupohjainen energia katsotaan kestäväksi. Komissio on halukas avaamaan REDII:n ja samalla kyseiset kestävyyskriteerit.

-Metsäbiomassan kestävyyskriteerejä ei tulisi nyt avata, koska niiden toimeenpano on vasta alkamassa On annettava toimijoille työrauha viedä nykyiset kestävyyskriteerit käytäntöön ja siten nähdä, miten ne toimivat, katsoo Niemi.

Rahoituksen taksonomian kriteerit kohtuuttomia metsänomistajille

Kestävän rahoituksen taksonomia koskee välittömästi myös metsäsektoria. Komission esityksen tavoitteena on ulottaa ilmastotavoitteet koskemaan myös eurooppalaista rahoitusjärjestelmää ja sitoa myös metsäsektorin kestävä rahoitus ilmastokriteereiden toteutumiseen. Metsäteollisuus pitää kestävän rahoituksen periaatetta tärkeänä, mutta yksityiskohtaiset kriteerit sisältävät useita haasteita.

- Vihreiden rahoitusvälineiden käyttöönotto edellyttää yli 500 henkilön yrityksiltä yksityiskohtaista kestävyyden raportointia. Rahoittajat voivat esimerkiksi lainaa haettaessa edellyttää taksonomian mukaista toimintaa kuitenkin myös pienemmiltä yrityksiltä sekä yksittäisiltä metsänomistajilta. Taksonomian metsätalouden ilmastotavoitteita koskevat kriteerit ovat erittäin monimutkaiset ja jättävät varaa erilaisille tulkinnoille, kuvailee Niemi.

Komission ajamat uudistukset vievät metsätalouden yhä vahvemmin alisteiseksi ilmastopolitiikan tavoitteille. Taksonomia toisi nykymuodossaan Niemen mukaan valtaisan byrokratian perheomisteiseille metsätaloudelle. - Komission ehdotuksessa 13 hehtaarin suuruiset ja sitä suuremmat metsätilat tulisivat ilmastolaskelmia edellyttävien säädösten piiriin.

- Ei ole mitään syytä mennä esimerkiksi nielujen seurannassa metsätilakohtaiseen tarkasteluun, vaan maatason seurannan tulisi riittää. Meillä on 100-vuotisjuhlaansa viettävä valtakunnan tason metsien inventointijärjestelmä, mikä tuottaa riittävää ja luotettavaa tietoa metsien kasvusta ja poistumasta ja siten myös nielutasoista. Ei ole mieltä, että yksittäinen metsänomistaja alkaisi tuottamaan monimutkaisia metsien nielulaskelmia.

Niemi ei usko, että tiukat metsätaloudelle asetettavat kriteerit edistävät ilmastotavoitteita. - Elleivät kriteerit ole toimeenpanokelpoisia ja metsänomistajille kohtuullisia, säädökset kääntyvät kestävää biotaloutta vastaan. Metsäteollisuuden ilmastotiekartta, jossa myös MTK oli mukana metsien kasvun osalta, osoittaa aktiivisen ja oikeaan aikaan toteutetun metsänhoidon olevan kustannustehokasta ilmastotyötä. Samalla saadaan raaka-ainetta ympäristöystävällisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen.

Kestävä metsätalous ei aiheuta metsäkatoa

Parhaillaan EU:ssa käsitellään myös metsäkatoaloitetta ja luonnon monimuotoisuutta koskevaa strategiaa. Jälkimmäisestä Suomessa Luonnonvarakeskus ja Ympäristökeskus tekevät arvioitaan. EU-tason tavoitteena on 30 prosentin suojeluosuus maa-alasta, mistä kymmenen prosenttia olisi tiukan suojelun piirissä.

-Suomen vierailullaan ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius totesi, että nämä ovat EU:n tavoitteita, ei maakohtaisia. Kun meillä on vapaaehtoisella suojelulla ja talousmetsien luonnonhoidolla saavutettu hyviä tuloksia, on niitä pyrittävä näyttämään EU:lle.

Vaikka metsäkatoa koskevan lainsäädännön painopiste onkin alueellisesti toisaalla, on Niemen mukaan muistettava, että kestävä metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. - Puuston korjaaminen ei tarkoita metsäkatoa, kuten joskus virheellisesti Suomenkin oloissa sanotaan. Metsän uudistaminen on Suomessa metsänomistajan lakisääteinen velvollisuus. Metsäkatoa on se, kun tiestön ja rakennusten rakentamisen seurauksena tapahtuu pysyvää maankäytön muutosta, tai metsää raivataan pelloksi.

- Siksi on tärkeää, että Suomessa samaan aikaan edistetään metsitystä. Myös komissiolla on tavoite, että Eurooppaan istutettaisiin vuoteen 2030 mennessä kolme miljardia puuta lisää.

Komission metsästrategia nojaa metsien nieluihin ja monimuotoisuuteen

Pitkään EU:n metsäpolitiikkaa seuranneen Niemen mukaan nykyisen komission toimintatapa ja suhtautuminen metsätalouteen on erilainen edeltäjäänsä verrattuna. –Syksyllä hyväksyttäväksi tulevan metsästrategian suhteen haaste on siinä, että se tullee tarkastelemaan metsiä pääosin luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinieluroolin kautta. Metsäisten maiden näkökulmasta on tärkeää, että strategia korostaa koko metsätalouden arvoketjun ja puupohjaisten tuotteiden merkitystä.

-Vaikka komission markkinoiman Green Deal - ohjelman tulisi olla vihreän kasvun ohjelma, ei siinä tuoda riittävästi esiin uusiutuvien raaka-aineiden ja niistä valmistettujen ympäristöystävällisten tuotteiden mahdollisuuksia. Nyt Green Dealin alla olevissa aloitteissa korostetaan metsien osalta hiilinielujen riittävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta, eikä metsätalouden taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.

Komissio ei näytä Niemen mielestä tunnistavan laajasti puupohjaisia ratkaisuja. – Esimerkiksi puurakentaminen ja muut puupohjaiset substituutiotuotteet korvaavat muovipohjaisia ja muita uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Tämä ajatus on mukana esimerkiksi kansallisessa kiertotalousstrategiassa. Puupohjaisilla tuotteilla on ilmastotavoitteiden kannalta suuri merkitys, ja niiden markkinan arvioidaan kasvavan jopa 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

-Kun komission fokus on luonnon monimuotoisuudessa ja ilmastossa, siitä seuraa, että ympäristö- ja ilmastokomissaarin roolit ovat myös metsäasioissa korostuneet. Toivoisimme, että maatalouskomissaarilla olisi EU:n metsäpolitiikassa vahvempi rooli metsien talouskäytön puolestapuhujana, sanoo Niemi.

Metsäkeskustelu kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä

Suomi ei ole Niemen mukaan ainoa jäsenmaa, jonka mielestä metsiä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin ja ottaa huomioon myös niiden työllisyys- ja talousvaikutukset. - Suomi, Ruotsi ja Itävalta muodostavat metsäasioissa eräänlaisen ydinryhmän, jota muun muassa Baltian maat, Slovenia, Tsekki, Slovakia usein tukevat.

-Me tarvitsemme tiivistä yhteistyötä metsäteollisuuden kesken eri maissa sekä metsämaiden hallitusten välillä. Kun tiedämme, että metsien merkitys ja ajattelu metsistä on erilainen eri maissa, ymmärrystä kestävästä ja pitkäjänteisestä metsätaloudesta on vaikea saada läpi.

Niemen mukaan on tärkeää, että erilaisista painotuksista huolimatta metsistä keskustellaan. - Siinä on oltava mukana rakentavalla otteella ja pyrittävä tuomaan esiin metsien kokonaisvaltainen merkitys. Metsien taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat voidaan yhdistää osana kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Metsätalouden merkitys on ollut, on edelleen ja uskon että tulevaisuudessakin on iso osa suomalaisten elämää sekä talouden tukipilari.

Lisätietoja:

Markku Laukkanen, toimittaja

markku.laukkanen(a)audiomedia.fi

Karoliina Niemi, Metsäjohtaja

karoliina.niemi(a)forestindustries.fi