Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsälaki kuusivuotias: muuttuiko mikään?

keskiviikkona, 22.01.2020

Metsälaki ja metsätuholaki uudistettiin ja uudet lait astuivat voimaan vuonna 2014. Metsänhoitosuositukset uudistettiin ja PEFC- ja FSC-metsäsertifiointistandardit päivitettiin. Metsänhoitosuositukset laadittiin myös jatkuvan metsänkasvatuksen tarpeisiin. Vaikka kuusi vuotta ei ole metsässä pitkä aika, on kuitenkin jo mahdollista luoda katsaus siihen ovatko lain tavoitteet toteutumassa ja miten ne näkyvät metsissä. Kuinka paljon metsienkäsittelytavat ovat monipuolistuneet? Haluavatko ja voivatko metsänomistajat käyttää lisääntyneen valinnanvapauden hyödykseen? Onko metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtynyt tai edes hidastunut? Kesällä 2019 julkistettiin Suomen luontotyyppien ja lajien uhanalaisuuden arvioinnit, joiden mukaan metsäluonnon tilan heikkenemistä ei ole saatu vielä pysäytettyä. Metsätieteen päivässä 20.11.2019 tarkasteltiin miten metsälakien ja metsäpolitiikan 2010-luvun muutosten vaikutukset näkyvät metsänhoidossa ja metsäluonnossa nyt ja tulevaisuudessa.

Metsätieteen päivän kaikille yhteisen osuuden aloitti rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen Metsäkeskuksesta. Hän esitteli Metsäkeskuksen tekemän metsänkäytön seurannan tuloksia. Suomeen tehdyt metsäteollisuuden investoinnit näkyvät 2010-luvulla metsien käytön lisääntymisenä vuosikymmenen alkuun verrattuna. Metsälain muutoksen keskeisenä tavoitteena oli metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen metsänomistajien ja yhteiskunnan monipuolistuvien tavoitteiden huomioimiseksi. Lainmuutoksessa uusina hakkuutapoina tulleiden pienaukkohakkuiden ja poimintaluonteisten kasvatushakkuiden osuus on ollut vuosina 2018 ja 2019 kuitenkin vain muutaman prosentin. Uudistamismenetelmien osuudessa ei ole tapahtunut muutosta ja puulajivalinnat ovat entisestään yksipuolistuneet kuusen osuuden kasvaessa. Uudistamisvelvoitteen sääntelyn vähentäminen ei ainakaan toistaiseksi näy Suomen metsäkeskuksen uudistamisen tarkastuksen tuloksissa, uudistusalojen metsänhoidollinen taso on ennallaan. Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2014 ja viime vuonna suhdanteen huipulla se oli 157 euroa, missä nousua edellisestä vuodesta oli lähes neljännes. Metsäkeskuksen luontolaatuarvioinnin kokonaisarvosteluissa ei ole havaittavissa muutosta, mutta hakkuualoille jätettyjen säästöpuiden määrä on lisääntynyt parina viime vuonna.

Erikoistutkija Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksesta esitteli alustavia tuloksia Luken tekemästä Metsälain ja Metsätuholain toteutumisen arvioinnista. Hanke muodostuu viidestä osa-alueesta: 1) toimintaympäristön muutos suhteessa lakimuutosten tavoitteisiin, 2) metsälain muutoksen tavoitteiden toteutuminen, 3) metsätuholain tavoitteiden toteutuminen, 4) metsälain ja metsätuholain säännösten vaikutukset hallintoon ja lainvalvontaprosesseihin ja 5) johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Tärkeimmät toimintaympäristön muutokset ovat olleet globaalin kysynnän seurauksena muutos entistä selluvaltaisempaan metsäteollisuuteen Suomessa, puun riittävyys mahdollisille uusille investoinneille, biodiversiteetin heikkeneminen, kestävä hakkuumäärä, kun huomioidaan ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja sopeutumiseen liittyvät toimet ja ilmastopolitiikka, sekä poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka ja sen vaikutukset finanssipolitiikkaan. Metsälain muutoksen vaikutuksia tarkastellaan metsänhoidon ja metsänuudistamisen tasoon, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kehitykseen ja metsätalouden kannattavuuteen. Metsätuholain tavoitteiden toteutumista arvioidaan kirjanpainajan sekä juurikäävän aiheuttamien tuhojen esiintymisellä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikönjohtaja Aino Juslénin esitys sai aikaan vilkkaan keskustelun metsätalouden vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Suomen uhanalaisista eliölajeista 31 %, eli 833 lajia, elää ensisijaisesti metsissä. Metsälajeista uhanalaisia on 9 %. Niiden uhanalaisuuden merkittävimmät syyt ja tulevaisuuden uhkatekijät ovat vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen, metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet, lahopuun väheneminen ja metsien puulajisuhteiden muutokset. Vuonna 2014 muuttunut metsälaki ei ole ehtinyt merkittävästi vaikuttaa uhanalaisuusarviointien tuloksiin. Koko maan tasolla arvioiduista metsäluontotyypeistä 76 % on uhanalaisia. Etelä-Suomen kangasmetsissä on suurin osuus uhanalaisia luontotyyppejä. Metsäluontotyyppien merkittävimmät uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät ovat samoja kuin metsälajistolla: kuolleen puun väheneminen, vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset.

Lounastauon aikana järjestettiin toista kertaa mentorointilounas uran alkuvaiheessa oleville tutkijoille. 16 nuorta tutkijaa jaettiin viiteen kokeneen tutkijan vetämään ryhmään. Ryhmissä käsitellyt aiheet oli valikoitu lounaalle ilmoittautumisen yhteydessä kerätyistä kysymysvastauksista.

Iltapäivällä oli viisi rinnakkaiskokousta. Kokouksissa tarkasteltiin metsätieteiden eri alojen ajankohtaista tutkimusta ja esiteltiin niiden käytäntöjä. Kokouksissa ja niiden väliajalla käytiin vilkasta keskustelua metsäntutkimuksen tuloksista ja niiden viemisestä käytäntöön. Rinnakkaissessioista kolme keskittyi talousmetsien ongelmiin, yksi hiilimarkkinoiden vaikutuksiin Suomen metsissä ja yksi suoraan lainsäädännön muutosten vaikutuksiin puunhankinnassa.

Metsätieteen päivän lopuksi kuultiin Suomen Metsätieteellisen Seuran 110-vuotisjuhlavuoden päätteeksi professori Pasi Puttosen tulevaisuuden visio ”110 vuotta takana – mitä metsäntutkimuksella on edessään?” ja julkistettiin Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubin kolmen vuoden välein jaettavan innovaatiopalkinnon saaja, metsaan.fi -palvelu.

Vuoden 2019 Metsätieteen päivä oli järjestyksessä 27. Metsämiesten Säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteen päivälle on mahdollistanut sen kehittymisen tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura, pekka.nygren(a)metsatiede.org, puh. 044 558
1199

http://www.metsatieteellinenseura.fi