Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsätieteen päivä: Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa

tiistaina, 24.11.2020

Suomen Metsätieteellinen Seura järjestämästä Metsätieteen päivästä on vuosien varrella muodostunut maamme tärkein metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden kohtaaminen. Kuluva vuosi on Kansainvälinen kasvinterveysvuosi. Siihen liittyen Metsätieteen päivän teema oli ”Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa”. Metsien terveys muuttuvassa ympäristössä on keskeinen ekologinen, metsänhoidollinen jataloudellinen kysymys, kun metsätaloutta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kanadan ja Keski-Euroopan laajat metsätuhot ovat herättäneet huomiota Suomessakin. Muutama vuosi sitten kuiva ja

lämmin kesä sai aikaan kirjanpainajan massaesiintymisiä eri puolilla Suomea. Monet puilla elävät hyönteiset leviävät kohti pohjoista. Onko kyse tuhoista vai metsien luontaisesta dynamiikasta? Ovatko hyönteisten massaesiintymät uusi normaali? Mitkä ovat mahdollisuutemme vaalia metsien terveyttä bioteknologian ja metsänhoidon keinoin? Nämä ovat osa kysymyksistä, joihin haettiin vastauksia.

Kuluva vuosi on nostanut myös ihmisten terveyden ja sen liittymisen ympäristön tilaan voimakkaasti esille. Lepakosta luultavasti jonkin väli-isännän kautta ihmiseen hypännyt koronavirus, joka aiheuttaa COVID-19-taudin, on muuttanut useita käytäntöjä yhteiskunnissamme. Tämän takia myös Metsätieteen päivä 20.10.2020 järjestettiin kokonaan webinaarimuotoisena.

Aamupäivän yhteiskokous oli poikkeuksellisesti englanniksi. Tilaisuuden aloitti prof. Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta esityksellä metsien roolista kansainvälisenä kasvinterveysvuotena. Prof. Hantula korosti kansainvälisen kasvikaupan valvontaa. Sitäkin tärkeämpää on nostaa tietoisuutta metsien terveyttä uhkaavista vaaroista, koska vain ongelmat tiedostamalla osataan tehdä oikeita ratkaisuja metsien säilyttämiseksi elinkykyisinä.

Metsätieteen päivän pääpuhuja oli professori Allan Carroll British Columbian yliopistosta Kanadasta. Hänen esityksensä otsikko oli ”Synergies, feedbacks and tipping points: causes and consequences of an unprecedented forest insect outbreak”. Hän käsitteli 1990-luvulla alkaneen ja vasta parin viime vuoden aikana laantuneen vuoristoniluri-kaarnakuoriaisen massaesiintymisen ekologiaa läntisessä Pohjois-Amerikassa. Olennaista massaesiintymän synnylle on sopivien isäntäpuiden runsauden ja vuoristonilurille edullisten sääolojen yhtäaikaisuus. Vaikka 1900-luvulla oli neljä massaesiintymää, viimeisin oleva epidemia oli ennen näkemätön laajuudessaan ja vakavuudessaan aiheuttaen tukkipuiden kuolleisuutta noin 18 miljoonan hehtaarin alueella. Ilmaston lämmetessä sääolot ovat muuttuneet vuoristonilurille edullisiksi. Sen myötä laji on ylittänyt Kalliovuoret ja vaarana on sen leviäminen koko eteläiseen Kanadaan, jossa pääpuulajit eivät ole sopeutuneet torjumaan vuoristonilurin iskeytymistä.

Prof. Fred Asiegbu Helsingin yliopistosta nosti esityksessään esille uusia edistysaskeleita bioteknologian käytöstä metsäpuiden tautien torjunnassa. Hän tarkasteli myös eräiden metsäpuiden patologisten systeemien asettamia hankalia haasteita, joita ovat mm. puiden koko, pitkä elinikä, tautien pitkäaikaisuus, suuret genomit ja mutanttisolulinjojen puute. UPM:n kehityspäällikkö Heli Viiri käsitteli metsien terveyden huomioimista metsänhoidossa. Metsänviljelyssä on saavutettu edistystä käyttämällä laikutusta maaperänkäsittelymenetelmänä, mikä on vähentänyt tukkimiehentäituhoja. Sen sijaan taimikonhoitovelka, joka on viime vuosina vain kasvanut, vaarantaa hyvin alkuun lähteneiden taimikoiden kehittymisen tuottaviksi metsiksi. Erityisesti liian myöhään tehdyt harvennukset altistavat metsiä tuulituhoille samaan aikaan kun voimakkaat tuulet ovat ilmastonmuutoksen myötä lisääntymässä. Tuuli- ja lumituhot altistavat metsiä myös kaarnakuoriaisille. Toistaiseksi Suomi on kuitenkin välttynyt laajamittaisilta kaarnakuoriaistuhoilta. Aamupäivän lopuksi kaikki puhujat osallistuivat yleiskeskusteluun ja vastasivat kokouksen seuraajien kysymyksiin. Aamupäivän yhteiskokousta seurasi noin 300 osallistujaa.

Iltapäivällä oli viisi rinnakkaiskokousta, joissa metsien terveyttä tarkasteltiin metsätieteiden eri alojen ajankohtaisen tutkimuksen ja käytäntöjen valossa:

- Metsäbiologian kerho: Metsien häiriöt – tuhoja vai luontaisia prosesseja?

- Metsäekonomistiklubi: Metsien terveyden yhteiskunnalliset vaikutukset

- Metsänhoitoklubi: Metsänhoidolla voidaan vähentää tuhoriskejä

- Taksaattoriklubi: Kaukokartoitus ja mallinnus metsien terveydentilan ja uhkien arvioimisessa

- Teknologiklubi: Puunkorjuun moninaiset vaikutukset metsien terveyteen

Myös iltapäivän rinnakkaissessiot järjestettiin webinaarimuodossa, mikä lisäsi osallistujamääriä aiempiin vuosiin verrattuna. Kolme sessiota ylti lähes sataan osallistujaan, yksi sai noin 70 seuraajaa ja pieninkin 35. Iltapäivän yhteisosallistuminen nousi n. 60% aiemmasta.

Metsätieteen päivän lopuksi tutustuttiin metsäntutkijoiden nuoreen sukupolveen, kun MMT Maija Lampela kertoi tutkimuksen tekemisestä Borneon suosademetsissä ja MMT Samuli Junttila kertoi miten puiden laserkeilauksesta syntyi Science-tiedelehden palkitsema rapvideo.

Vuoden 2020 Metsätieteen päivä oli järjestyksessä 28. Metsämiesten säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteen päivälle on mahdollistanut sen kehittymisen tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi. Metsämiesten säätiön tuki mahdollisti myös tilaisuuden muodonmuutoksen lyhyellä varoitusajalla poikkeusolosuhteissa ja voimme edistää Jokamiehen oikeutta metsätieteeseen uudella tavalla.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura, pekka.nygren(a)metsatiede.org, puh. 044 558
1199

Varapuheenjohtaja Tuija Aronen, Suomen Metsätieteellinen Seura, tuija.aronen(a)luke.fi, puh. 029 532 4233

https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva-20-10-2020/