Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.

Metsätieteen päivässä tarkasteltiin metsäntutkimuksen tulosten hyödyntämistä perustutkimuksesta tuotteiksi ja palveluiksi

maanantaina, 06.02.2017

Metsäntutkimukselta, kuten kaikelta muultakin tutkimukselta, vaaditaan yhä enemmän ”yhteiskunnallista vaikuttavuutta”. Mitä yhteiskunnallinen vaikuttavuus oikein on? Syntyykö innovaatioita yksinkertaisesti päättämällä että nyt innovoidaan vai tarvitaanko todella uuden luomiseen sittenkin vuosien perustutkimusta, jota ajaa tutkijan halu löytää uutta? Miten suomalainen huippututkimus kohtaa yhteiskunnan tiedontarpeet? Miten tutkimustietoa sovelletaan metsäteollisuudessa? Suomen parhaat asiantuntijat keskustelivat näistä ja muista teemaan liittyvistä kysymyksistä Metsätieteen päivässä 19.10.2016. Tilaisuus keräsi noin 180 osallistujaa Tieteiden talolle Helsinkiin ja 27 osallistujaa seurasi suoratoistovideota aamupäivän yhteiskokouksesta.

Metsätieteen päivän kaikille yhteisen osuuden aloitti akatemiaprofessori Uskali Mäki Helsingin yliopistosta. Runsaasti kiitosta saaneessa esityksessään hän tarkasteli tieteen ja yhteiskunnan muuttuneita suhteita, kun tieteeltä odotetaan yhä enemmän nopeita tuloksia. Prof. Mäen hypoteesi oli, että mitä tiiviimmin ja tökerömmin tiedettä politisoidaan ja taloudellistetaan, mitä enemmän sitä valjastetaan välittömien käytännöllisten hyötyjen tuottamiseen, sitä todennäköisemmin tieteen tiedolliset kapasiteetit ja tieteen yhteiskunnallinen auktoriteetti kärsivät. Ja jos tieteelle käy huonosti, niin myös muu yhteiskunta kärsii. Haasteena on muuttaa jännite harmoniaksi: vahva tiede, jolla on vahva rooli yhteiskunnassa.

Professori Outi Savolainen Oulun yliopistosta toi keskusteluun perustutkimuksen näkökulman. Modernin genetiikan työkalujen kehittäminen vei parikymmentä vuotta, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa niiden avulla tehty perustutkimus päätyy hyvin nopeasti tiedon soveltajien käyttöön. Odotettavissa on, että geenitiedon laaja hyödyntäminen metsänjalostuksen apuna laajenee nopeasti. Tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta tarkasteli perus- ja soveltavan tutkimuksen rajapintaa, joka on usein kuin veteen piirretty viiva. Hyvänä esimerkkinä hän tarkasteli valtakunnan metsien inventoinnissa 1950-luvulla kerättyä kasvitieteellistä dataa. Nyt tuo aineisto on erittäin arvokasta, kun arvioidaan metsien käsittelyn merkitystä metsien monimuotoisuudelle pitkällä ajalla ja saatua tietoa sovelletaan käytännön metsätalousohjeissa. Toimitusjohtaja Sixten Sunabacka Tornator oyj:stä esitteli useita esimerkkejä siitä kuinka tutkimustieto on viety käytännön metsätalouteen. Perus- ja soveltava tutkimus on tärkeä pohja metsätalousyrityksen toiminnan kehittämiselle.

Iltapäivällä oli viisi rinnakkaiskokousta. Kokouksissa tarkasteltiin metsätieteiden eri alojen ajankohtaista tutkimusta ja esiteltiin niiden käytäntöjä. Kokouksissa ja niiden väliajalla käytiin vilkasta keskustelua metsäntutkimuksen tuloksista ja niiden viemisestä käytäntöön. Metsätieteen päivän lopuksi rinnakkaiskokousten puheenjohtajat tarjosivat niiden parhaat palat koko osallistujajoukolle yhteenvetotilaisuudessa. Iltatilaisuudessa jaettiin myös Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset. Pronssisen Cajander –ansiomitalin ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi saivat professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta, professori Jari Kouki Itä-Suomen yliopistosta ja professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran mitalin ansiokkaasta toiminnasta Seuran ja sen tarkoitusperien hyväksi saivat professori Timo Tokola Itä-Suomen yliopistosta ja yliaktuaari Sini Niinistö Tilastokeskuksesta. Tämän jälkeen nautittiin vielä illallisbuffetin antimista ja käytiin vapaata keskustelua metsätieteistä.

Vuoden 2016 Metsätieteen päivä oli järjestyksessä 24. Metsämiesten Säätiön useita vuosia jatkunut tuki Metsäntieteen päivälle on mahdollistanut sen kehittymisen tärkeimmäksi vuosittaiseksi suomalaisten metsäntutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden tapaamiseksi.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, pekka.nygren(at)metsatiede.org

www.metsatieteellinenseura.fi

Tilaa Metsämiesten Säätiön uutiskirje
Kerromme uutiskirjeessä 6 -10 kertaa vuodessa apuraha- ja stipendiasioista sekä työstämme metsäalan ja sen ammattilaisten hyväksi.
Voit tilata uutiskirjeen antamalla sähköpostiosoitteesi meille:

Ole hyvä, anna kaikki pyydetyt tiedot.