Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 07.01.2019
Metsätyö tulee tutuksi kokemusten kautta. Itse koettuna pihkan tuoksuisen veden itku nuotiolla lämmitetyn närelenkkiaihon vääntyessä kurjen kaulaa muistuttavan vääntöpuun ympärille, kun pussihousuiset jätkät antavat porukalla kierroksia satavuotiaalle nelimetriselle alikasvoskuuselle. Yleisö siirtyy lähemmäksi ihmettelemään ja kyselemään, kun lenkkiä lukitaan säilytysasentoon.
Pielisen Karjalan tukkilaisperinneyhdistyksen jätkillä on oiva mahdollisuus ja etuoikeus kertoa uitto- ja savottatyön historiasta, työssä tarvituista taidoista ja elämästä savotoilla sekä elämästä savotoista. Messuilla ja näytöksissä yleisö on läpileikkaus kylältä. Vanhimmat ovat itse olleet savotoilla paljon ennen kuin Pielisen Karjalan tukkilaisperinteen jätkät aloittivat savotoinnin kuka Jonkerin saloilta, kuka tehtaan piipun juurelta. Heiltä, vanhimmilta, esitykset saavat lisää luonnetta, tarinoita purojen varresta tai savottakämppien elämänluukuilta. Nuorimmat ovat harvoin edes nähneet pölliä vedessä, saati jätkää päällään seisomassa ja taitojaan esittelemässä.
Opiskelijoille pidetyissä toiminnallisissa esityksissä pääsee myös itse kokeilemaan taitojaan kirveen, puukon ja uittohaan kanssa. Oma tuleva työ puetaan aikaa kestävään viitekehykseen. Mietitään metsän ja erityisesti metsätyön merkitystä. Kisataan kaverin kanssa, mutta myös autetaan, kun kahden tuuman puomikaira jämähtää ensimmäistä reikää kairatessa puun puoliväliin.
Mikä on metsämieshenki ja mistä se syntyy?
Se syntyy työtä tekemällä, pihkan ja kahvitauon tuoksuisia kokemuksia hankkimalla, yhdessä. Pielisen Karjalan tukkilaisperinne ry. järjestää vuosittain useita savotta- ja uittoperinnetapahtumia metsämiesperinteen vaalimiseksi ja historian savotoiden elävänä pitämiseksi. Matkaan tarttuu, joskaan ei aivan joka vuosi, uusia metsätyöperinnetaitojen harrastajia. Usein kipinä syttyy puun päällä käydessä ja nuotiolla kastuneita housunpuntteja kuivatellessa. Joillakin kipinä ei vain syty ja leimahda eloon, vaan kohenee elämän virran kestäväksi.
Vuoden 2018 väkimäärältään merkittävimmät savotta- ja uittoperinnetapahtumat olivat Pielisen Messuilla, joilla kävijöitä oli noin 3 000 henkeä ja metsäkoneopintonsa aloittaneille nuorille järjestetyt uittopäivät Valtimolla. Näiden lisäksi Pielisen tukkilaiset olivat esillä pussihousut yllään ja kumiteräsaappaat jalassaan mm. Lieksan museolla, Pielisen Paalasmaassa, Patvinsuon ja Kolin kansallispuistoissa.
Metsämiesten Säätiö on ollut tukemassa Pielisen Karjalan tukkilaisperinne ry:n toimintaa vuosia, kuten myös vuonna 2018. Tuki on mahdollistanut savotta- ja uittoperinnetaitojen elävänä pitämistä ja tunnetuksi tekemistä.
Lisätietoja:
Koulutuspäällikkö Mikko Saarimaa, Riveria, mikko.saarimaa(at)riveria.fi