Metsämiesten Säätiö Foundation

Oikeudenmukaisuuskysymykset pinnalla kansalaiskeskusteluissa EU:n metsäpolitiikasta

keskiviikkona, 08.02.2023

EU:n metsäpolitiikka sai kovaa kritiikkiä kansalaisilta. Erityisesti hyötyjen ja haittojen epäoikeudenmukaiseksi mielletty jakautuminen kuohutti tunteita.

Tutkimushankkeessa Metsäpolitiikan legitimiteetti digitaalisessa julkisuudessa tutkitaan kansalaiskeskustelua EU:n metsästrategian oikeutuksesta päämedioiden keskustelupalstoilla ja Facebook-keskusteluissa. Melkein kaikki sosiaalisenkin median keskustelut käynnistyivät perinteisen median uutisista. Lähes kaikki arviot EU:n metsästrategiasta olivat negatiivisesti sävyttyneitä. Myös poliitikkoja arvioitiin metsäkeskustelussa pääsääntöisesti hyvin negatiivisesti. Todennäköisesti EU:n metsiä koskevien suunnitelmien poikkeuksellinen laajuus ja niiden valmistelu pimennossa jopa keskeisiltä kotimaisilta politikoilta vaikuttivat arvioiden negatiivisuuteen.

Yleisin teema aineistoissa oli metsästrategiasta koituvien hyötyjen ja taakkojen jakaminen eri kansakuntien ja kotimaisten kansalaisryhmien kesken. Myös suojelutoimien oikeudenmukaisia korvauksia Suomelle ja suomalaisille metsäomistajille pidettiin keskeisinä legitiimille politiikalle.

Maaseutuun samaistuvat puheenvuorot arvostelivat kaupunkilaisten heidän mielestään liian heikkoa panosta suojelutoimissa. Monissa puheenvuoroissa myös luottamus EU:n kompetenssiin ja muihin eurooppalaisiin maihin oli hyvin heikkoa. Epäoikeudenmukaisuuden kokemusta on aiemmassa tutkimuksessa pidetty usein poikkeuksellisen paljon tunteita herättävänä asiana ja aineistojen perusteella voi tulla samaan johtopäätökseen.

Oikeudenmukaisuuskysymysten jälkeen toiseksi eniten pidettiin esillä kansallisen määräysvallan säilyttämistä Suomen käsissä. Seuraavaksi eniten korostettiin taloudellisia teemoja ja yksityistä omistusoikeutta. Luonnonsuojeluun ja ilmastonsuojeluun liittyviä arvoja nostettiin hankkeen aineistoissa esille paljon vähemmän, kuin mitä oli oletettavissa yleisemmän julkisen keskustelun ja aiemman tutkimuksen perusteella. Osa luonnonsuojelupolitiikan negatiivisista arvioista johtui siitä, että politiikkatoimia pidettiin liiallisina, mutta pienempi osa päinvastoin siitä, että toimia pidettiin riittämättöminä. Kriitikkoja löytyi myös Suomen liialliselle kunnianhimoisuudelle ympäristöpolitiikassa. Kansalaiskeskustelussa ongelmallisina pidetyt asiat olivat pitkälti samoja, joita käsiteltiin opposition välikysymyksessä liittyen ennakkovaikuttamiseen EU-politiikassa.

Julkisuus jakautui aineistoissa melko tasaisesti tuhansien kansalaisten kesken. Poliitikot, asiantuntijat ja virkahenkilöt eivät osallistuneet tutkittuihin keskusteluihin käytännössä lainkaan. Pitkäjänteinen uutisointi EU:n metsäpolitiikasta on ollut lyhyehköjä periodeja lukuun ottamatta pitkälti yhden lehden, Maaseudun Tulevaisuuden varassa, mikä ei ole optimaalinen tilanne tiedonvälityksen eikä laajan kansalaiskeskustelun näkökulmasta.

Hankkeessa tutkittiin myös eduskuntakeskustelua kansalaisaloitteesta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla, jossa voitiin havaita jakautuminen metsätalousmyönteiseen (keskustalaiset, kokoomuslaiset, perussuomalaiset, sosialidemokraatit ja kristilliset) ja metsätalouskriittiseen (vihreät ja vasemmistoliittolaiset) ryhmittymään. Samansuuntainen jakautuminen kahteen blokkiin on voitu havaita europarlamentaarikkojen keskuudessa liittyen EU:n metsäpoliittisiin aloitteisiin samoin kuin eduskunnan valiokuntien käsitellessä EU:n ennallistamisasetusta syksyllä 2022. Keskustelua metsänhoidosta vaivaa kaikkiaan dogmaattisuus, ohipuhuminen ja ikävien tosiasioiden välttely.

Lisätietoja:
tutkija, MMT Tapio Rantala, Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto, tapio.rantala(a)helsinki.fi, puh.
040-5822245