Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
keskiviikkona, 07.08.2019
Ilmastonmuutos ja sen hillitseminen on yksi maailmanlaajuisesti tärkeimpiä asioita ja metsien osuus siinä on merkittävä. Suomen metsien merkitystä maailman hiilinieluina ja Suomen kansantalouden veturina korostetaan paljon. Julkinen keskustelu ja ristiriitaiset tutkimustulokset ja uutisointi metsien merkityksestä aiheuttavat vastakkainasettelua eri osapuolien välille.
Metsien omistus on Suomessa suurimmaksi osaksi yksityisten ihmisten omistuksessa, ja metsäammattilaiset ovat heidän tärkeimpiä metsätaloutensa toimenpiteisiin vaikuttavia ammattilaisia. Metsäasiantuntijoiden neuvot ja asenteet vaikuttavat tehtyihin metsänhoidollisiin toimenpiteisiin ja tämän päivän ratkaisuilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.
Itä-Suomen Yliopistossa tehdyssä Pro gradu -tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää metsänomistajien kanssa työtä tekevien metsäammattilaisten ilmastoasenteet ja niiden vaikutus käyttäytymiseen, sekä ilmastonmuutoksen vaikutus käytännön työhön. Tutkimusta varten haastateltiin 13 metsäammattilaista eri puolilla Suomea. Haastattelut suoritettiin vuoden 2019 alussa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsäammattilaisen työssä rutiinit, kiire, taloudellinen ajattelu ja selkeän ohjeistuksen puute vaikuttavat siihen, että metsäammattilaiset eivät tule ottaneeksi ilmastoasioita huomioon metsänomistajan neuvontatilanteessa. Metsäasiantuntijat ovat hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja huolissaan sen vaikutuksista. Tietoa etsitään, mutta toisaalta liika informaatio ja tietotulva sekä koettu metsäammattilaisten arvostelu ovat johtaneet siihen, että median seuraamista on vähennetty. Metsänomistajien kanssa saatetaan keskustella ilmastonmuutoksesta, mutta varsinaisessa neuvontatyössä se ei näy, sillä useimmiten metsänomistajan tavoitteena on taloudellinen hyöty tai metsien hoitotoimenpiteet hyvän kasvun turvaamiseksi.
Yleisesti myös ajatellaan, että metsänhoitosuositusten noudattaminen ja metsien kasvukunnossapitäminen on paras keino hillitä ilmastonmuutosta. Huomionarvoista on se, että metsäammattilaiset kokevat, että selkeitä ohjeita käytännön työhön ei ole saatu, yleistä koulutusta ja tiedotusta kylläkin. Selkeitä ohjeita kaivataan ja ollaan jonkinlaisessa odottavassa tilassa. Metsäammattilaiset toimivatkin niin kuin parhaaksi näkevät ristiriitaisen uutisoinnin keskellä, saamansa koulutuksen ja kokemuksensa perusteella ja metsänomistajan tarpeita ajatellen.
Kiitokset Metsämiesten säätiölle Pro gradu -tutkimuksen tukemisesta!
Lisätietoja:
MMM Anna Taskila, Itä-Suomen Yliopisto, annatt(a)uef.fi, puh. 0442440847