Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
torstaina, 11.06.2020
Puutavaralajihinnoittelun käyttö puukaupassa luo selkeän ristiriidan ostajan ja myyjän taloudellisten intressien välille, sillä myyjät saavat vain noin neljänneksen puunmyyntituloistaan kuitupuusta, samalla kun sen kysyntä todennäköisesti pysyttelee korkella tai kasvaa. Tutkielmassa tarkastellaan vaihtoehtoisina hinnoittelumenetelminä runko- ja rungonosahinnoittelua, joissa ostajan runkojen katkonta ja puukaupan hinnoittelu on erotettu toisistaan. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida runko- ja rungonosahinnoittelun käyttökelpoisuutta puukaupassa vertailemalla millaisia eroja puukaupan lopullisiin arvoihin syntyy kun ne on pystykaupan ostotarjouksissa hinnoiteltu samanarvoisiksi ptl-, runko-, ja rungonosahinnoittelulla. Tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että vaihtoehtoiset hinnoittelumenetelmät ovat sitä käyttökelpoisempia mitä lähemmäs ptl-hinnoittelun arvoa päästään, sillä kumpikaan puukaupan osapuolista ei halua hinnoittelumenetelmää vaihtamalla ottaa suurta taloudellista riskiä.
Vertailu toteutettiin johtamalla Trestima-ennakkotietojen sekä tunnettujen puun pituus- ja runkokäyrämallien avulla arvoiltaan yhtäläiset ptl-hinnoittelu, runkohinnoittelu sekä Luken vuoden 2016 menetelmäehdotukseen perustuva rungonosahinnoittelu 27:lle leimikolle. Saaduilla yksikköhinnoilla johdettiin kaikki kolme hinnoittelua toteutuneisiin leimikoihin, jotka koottiin takaisin pystyyn hakkuukonedatan ja samojen puun pituus- ja runkokäyrämallien avulla.
Tulosten perusteella runko- ja rungonosahinnoitteluun siirtyminen tuottaa molemmilla menetelmillä keskimäärin yhdestä kolmeen prosenttia korkeampia puuston arvoja kuin ptl-hinnoittelu, mutta runkohinnoittelun arvo vaihteli enemmän, joten sitä voidaan pitää hiukan riskialttiimpana menetelmänä. Kaiken kaikkiaan molemmat vaihtoehtoiset hinnoittelumenetelmät ovat käyttökelpoisia puukaupassa, ja niiden käyttöä tulisi edistää.
Haluan kiittää Metsämiesten Säätiötä tutkimustyölleni myönnetystä apurahasta.
Lisätietoja:
MMM Jori Rautalin, Helsingin yliopisto, jori.rautalin(a)helsinki.fi, puh. 0400506771