Metsämiesten Säätiö Foundation

Suomalaisten metsäbiotaloudessa toimivien pk-yritysten näkemyksiä strategisesta ennakoinnista: “Tehdään jotain ennen kuin on pakko”

torstaina, 19.01.2023

Toimintaympäristön erilaiset muutospaineet aiheuttavat epävarmuutta yritysten ja organisaatioiden toiminnalle. Ulkoiset muutosvoimat, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, haastavat perinteistä metsiin pohjautuvaa toimintaa kohti kestävyysmurrosta. Samalla nämä muutosvoimat tarjoavat uusia mahdollisuuksia monipuolistaa metsien kestävää ja vastuullista käyttöä. Strateginen ennakointi voi auttaa yrityksiä ja organisaatioita valmistautumaan kohtaamaan erilaiset tulevaisuudet tunnistamalla ja tulkitsemalla toimintaympäristössä ilmeneviä muutoksia,  arvioimalla kuinka nämä muutokset voivat vaikuttaa yritykseen, sekä integroimalla saatu tieto yrityksen käyttöön.

Keväällä 2022 toteutettiin 15 haastattelua metsäbiotalouden parissa toimivien pk-yritysten johtajatason henkilöiden kanssa. Haastatteluiden avulla haluttiin selvittää, miten tuttu ennakointi on käsitteenä, toteuttavatko yritykset ennakointia selkeästi muotoillun ennakointiprosessin avulla, millaisia hyötyjä ja haasteita yritykset liittävät ennakoinnin tekemiseen sekä millaisia tarpeita niillä on liittyen ennakointiin. Haastatellut pk-yritysten johtajat edustivat sekä vakiintunutta metsäbiotaloutta, kuten sahateollisuutta ja metsätalouden- ja hoidonpalveluita, että uusia metsäpohjaisen biotalouden innovatiivisia yrityksiä, jotka tarjoavat uusia sovelluksia puupohjaisen massan jalostukseen.

Tulosten mukaan haastateltavat antoivat moninaisia määritelmiä ennakoinnille, mutta kaikki vastaukset liittyivät tulevaisuuksiin valmistautumiseen ja suunnitteluun tulevaa varten. Usein ennakointi liitettiin lyhyen (noin 1 vuosi) tai keskipitkän (noin 3–5 vuotta) aikavälin operationaaliseen ja taloudelliseen suunnitteluun, mutta myös pidemmät (yli 10 vuoden) aikavälit nousivat esiin. Haastatellut yritykset eivät pääasiallisesti tietoisesti toteuta muodollista tai systemaattista ennakointiprosessia, mutta lähestulkoon jokainen mainitsi tekevänsä jonkinlaista ennakoivaa suunnittelua, muun muassa liittyen tuleviin taloudellisiin investointeihin tai markkinoille menoon.

Nämä toimet voidaan nähdä strategisena ennakointina. Useimmiten ennakointiin liittyvät toimet olivat kuitenkin enemmän intuitiivisia toimintoja, joilla yritykset pyrkivät ennakoimaan ja vastaamaan toimintaympäristössä havaittuihin muutoksiin, kuten raaka-ainevirtojen, saatavilla olevan työvoiman ja hintojen muutoksiin. Kysyttäessä miksi ennakointia tehdään ja mitkä ovat sen tavoitteet ja hyödyt yrityksen kannalta, vastauksissa nousi esiin kolme teemaa.

1. Liiketoiminnan kehittäminen: kuinka varmistaa yrityksen kannattavuus ja sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin esimerkiksi kehittämällä prosesseja tai uusia tuotteita tai hankkimalla markkina- ja asiakastietoa, joiden avulla voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailuetua.

2. Riskien tunnistaminen ja hallitseminen: kuinka allokoida resursseja oikein ja tunnistaa toiminnan rajoitteita.

3. Toimintaympäristössä esiintyvien muutosajureiden ja trendien tunnistaminen: kuinka esimerkiksi politiikan ja sääntelyn muutokset sekä markkinoiden kehittyminen vaikuttavat yrityksen toimintaan.

Suurimmiksi haasteiksi ennakointiin liittyen haastateltavat mainitsivat vaikeuden ennustaa toimintaympäristön muutoksia. Etenkin poliittisten ja lainsäädännöllisten asioiden nopeatahtiset ja lyhytnäköisiksi koetut muutokset ja niiden vaikutukset yritysten kannattavuuteen koettiin haasteiksi. Lisäksi yritysten sisäiset rajoitteet ennakointitoimiin liittyvässä asiantuntijuudessa, tiedonsaannissa ja taloudellisissa ja henkilöstöresursseissa sekä toimialan polkuriippuvuus ja pääomavaltaisuus nähtiin haasteina.

Haastateltavat mainitsivat käyttävänsä muodollisia ennakointimenetelmiä, kuten skenaariot, heikkojen signaalien etsiminen, toimintaympäristön skannaaminen ja työpajat. Lisäksi yrityksissä käydään erilaisia epävirallisia keskusteluja esimerkiksi johtoryhmässä, hallituksessa ja yrittäjän omissa verkostoissa sekä tehdään virallista ja epävirallista yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Ennakointitoimiin osallistuu sekä yrityksen sisäisiä (esim. hallitus, johtoryhmä ja henkilöstö) että ulkoisia toimijoita (esim. konsultteja, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kumppaneita ja asiakkaita). Asiakkaat toimivat yhtenä keskeisimpänä tapana kerätä tietoa ennakointitoimia varten. Yritykset käyttävät myös erilaisia kirjallisia tiedonlähteitä kuten mediaa, vuosiraportteja ja internettiä sekä numeerisia tietokantoja. Muita tiedonlähteitä ovat muun muassa viralliset ja epäviralliset suoraan liiketoimintaan liittyvät verkostot ja kumppanit (esim. edunvalvontajärjestöt, sijoittajat ja kilpailijat), mutta paljon käytetään myös muita kuin suoraan yritystoimintaan liittyviä kumppaneita (esim. tutkijoita ja poliitikkoja) sekä seurataan julkista keskustelua.

Haastatellut yritykset tunnistivat tarpeita ennakointitoimien parantamiseksi. Etenkin paremman tiedon kerääminen koettiin tarpeelliseksi. Tietoa tulisi saada muun muassa markkinoiden ja politiikkojen kehittymisestä, raaka-aineiden saatavuudesta ja teknologisesta kehityksestä. Keskeisimpänä tarpeena paremman strategisen ennakoinnin tekemiselle nousi esiin käytännönläheisen, muodollisemman ja jäsennellymmän ennakointiprosessin kehittäminen. Tämä helposti käytettävä ennakointikehikko kuvaisi selkeästi mitä toimia ennakointiprosessi pitää sisällään, minkälaisia menetelmiä ennakoinnissa voidaan käyttää hyödyksi ja millaista tietoa ja keneltä kerätään.

Talven 2023 aikana hankkeessa toteutetaan jatkokysely, jonka avulla pyritään kehittämään käytännönläheisiä keinoja metsäbiotalousalan pk-yritysten strategisen ennakoinnin tueksi. Haastattelut toteutettiin Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston tohtoriopiskelijan toimesta ja ne ovat osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa kolmivuotista hanketta ”Metsäalan ennakointi muuttuvilla markkinoilla” (Meemi).

Lisätietoja:
Projektisuunnittelija Anu Laakkonen, Helsingin yliopisto, anu.laakkonen(a)helsinki.fi, puh. 050 597 7789