Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
maanantaina, 25.01.2016
Suomen suurimpien puiden kartoitusta varten puun pituus ja paksuus on mitattu kaikkiaan 2445 puusta lähes kaikista Suomessa kasvavista puulajeista. Työtä on tehty jo vuosia. Vuonna 2015 mitattiin Metsämiesten säätiön apurahan turvin 587 puuta. Mittaukset keskittyivät pääkaupunkiseudulle ja Turkuun, mutta suuria puita mitattiin myös muualla. Esimerkiksi Mustilan Arboretumin ja Punkaharjun tutkimusmetsän puut käytiin tarkasti läpi. Työryhmän toimesta tarkastettiin maamme suurimpina puina tunnettuja puita myös muualla Etelä-Suomessa.
Mustilasta ja Punkaharjulta löytyivät monen puulajin pisimmät yksilöt Suomessa, kaikkein pisimpänä 47 metrinen euroopanlehtikuusi Punkaharjulla. Maininnan arvoisia ovat myös 42 metrinen, maamme pisin douglaskuusi Mustilassa ja 40 metriä pitkä siperianpihta Punkaharjulla, joka taas on peräti Euroopan pisin puu tämän lajin osalta. Sen sijaan Punkaharjun Kokonharjun luonnonsuojelualueella kasvava 40 metriä pitkä mänty jää puolta metriä lyhyemmäksi Kontiolahden Lehmon jätiksi nimetylle puulle. Myös kuusen osalta sekä Mustilan että Punkaharjun pisimmät, noin 40 metriä pitkät puut eivät sijoitu aivan kärkeen; Vesijaon luonnonpuiston 44,5 metriä pitkä kuusi pitää yhä kärkipaikkaa. Tosin työryhmä ei ehtinyt viime vuonna tarkistaa sitä.
Pääkaupunkiseudulta löytyivät monen puulajin paksuudeltaan maamme suurimmat yksilöt. Yleensä ne ovat piha- ja puistopuita. Helsingissä kasvavat maamme paksuimmat puut ainakin tervalepästä, ympärysmitaltaan 703 cm, metsälehmuksesta, 698 cm ja saarnesta, 589 cm. Espoosta taas löytyi maamme paksuin raita, 661 cm.Tammen osalta Helsingistä löytyi maamme toiseksi paksuin puu, 616 cm. Sitä suurempi tammi, 676 cm, kasvaa Wijkinkartanossa Kemiön saarella. Etelä-Suomen kartanojen puistoissa kasvaa paljon muitakin maamme suurimpiin kuuluvia puita.
Hankkeen työryhmä kokoontui 15.-16.6.2015 Mustilan Arboretumissa ja mittasi samalla arboretumin puita. Muuten työskentely tapahtui pienemmissä ryhmissä. Suurimman osan puista mittasivat Jukka Lehtonen ja Veikko Silander. Aineiston käsittelystä ovat vastanneet Esko Oksa ja Jukka Lehtonen.
Hankkeen tavoitteena oli tuoda Suomen suurimmat puut kaikkien nähtäville. Tämän tavoitteen toteutuminen on vielä kesken. Paljon puita on mitattu ja valokuvattu. Tuloksia on julkaistu vasta vähän. Heikki Kiurun artikkeli "Suurten puiden jäljillä" ilmestyi kesäkuussa Metsätalous lehdessä. Työn alla on kirjoitus Helsingin suurimmista puista Sorbifolia lehteen. Sen jälkeen ovat vuorossa Mustilan Arboretumin ja Punkaharjun tutkimusmetsän puut. Tämän jälkeen kirjoitetaan ja tiedotetaan suurista puista myös laajempi levikkisissä lehdissä.
Jo nyt yksittäisitä puista ja niiden mittaustuloksista on kerrottu eri lehtiin ja muille asiasta kiinnostuneille. Mittaustiedot koko aineistosta on luovutettu myös Suomen puu- ja pensaskasvion toimituskunnalle, joka kirjoittaa kokonaan uudistettua painosta tästä Dendrologian Seuran kustantamasta kirjasta.
Lisätietoja:
Metsätalousteknikko Jukka Lehtonen, jukka.lehtonen(at)netti.fi
Tutkija Teijo Nikkanen, teijo.nikkanen(at)luke.fi