Metsämiesten Säätiö Foundation

Suopäivä 2018 – uutta tutkimustietoa ja vilkasta keskustelua soista suomalaisessa yhteiskunnassa

perjantaina, 09.03.2018

Suomi on maailman soisin valtio. Miten soita, niiden aineellisia ja aineettomia tuotteita ja palveluja käytetään kestävästi? Suoseura järjesti Suopäivän, soihin ja turvemaihin keskittyvän suomenkielisen tieteellisen kokouksen 2.2.2018. Päivä oli jälleen vuonna 2016 järjestetyn ensimmäisen Suopäivän kaltainen menestys: tilaisuuteen Tieteiden talossa Helsingissä osallistui 125 soista kiinnostunutta asiantuntijaa yli 30 eri organisaatiosta, mm. ympäristö-, metsä- ja turvealan järjestöistä ja yrityksistä, yliopistoista ja Luonnonvarakeskuksesta, Ympäristökeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta, Metsähallituksen luontopalveluista, Geologian tutkimuskeskuksesta, ympäristöministeriöstä sekä hallinnosta. Osallistujista neljännes oli alan maisteri- ja tohtoriopiskelijoita, joten Suopäivä palveli erittäin hyvin tehtäväänsä verkostoitumisfoorumina erityisesti nuorille tutkijoille ja uuden tiedon viestimisen tilaisuutena kaikille soiden parissa toimiville.

Päivän pääteema oli Suot ja suomalainen yhteiskunta. Kutsuesitelmöijinä oli suotutkimuksen huippuja ympäri Suomea. FT Kirsi Laurén Itä-Suomen yliopistosta piti esitelmän kulttuurisesta suotutkimuksesta, Prof. Björn Kløve Oulun yliopistosta antoi katsauksen soiden pohjavesihydrologiaan, FT Janne Artell Luonnonvarakeskuksesta esitteli tutkimustuloksia kansalaisten näkemyksistä soiden käytöstä ja suojelusta ja FT Jari Ilmonen Metsähallituksesta kertoi Ramsarin kosteikkosopimuksen tulevaisuudesta.

Muita ajankohtaisia aiheita olivat mm. suoarkeologian menetelmät, Suomen soiden hiilivarastojen kehitys, heikkotuottoisten soiden jatkokäyttövaihtoehdot, viljeltyjen turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, soiden ennallistamisen kohdentaminen ja vaikutukset monimuotoisuuteen, vapaaehtoisen soiden suojelun vaikutukset suoluonnon kirjoon, suometsätalouden vesistö- ja ilmastovaikutukset, turvekampanjointi yhteiskunnallisena dialogina. Tieteellisiä esityksiä oli 54. Tavoitteenamme oli tutkimustuloksista viestiminen paitsi tiedeyhteisölle, niin myös viranomaisille ja käytännön turve- ja suometsäammattilaisille. Suopäivän saama myönteinen palaute ja suuri kiinnostus osoittavat, että soihin ja turvemaihin keskittyvälle suomenkieliselle tieteelliselle kokoukselle on tarvetta.

Valittu päivä 2. helmikuuta on kansainvälinen kosteikkopäivä, World Wetlands Day Ramsarin sopimuksen mukaan. Ramsarin kosteikkosopimus on ensimmäinen nykyaikainen, valtioiden välisen luonnonsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön sopimus. Se solmittiin kosteikkojen ja vesialueiden suojelusta vuonna 1971 Ramsarin kaupungissa Iranissa. Kansainvälistä kosteikkopäivää vietetään eri puolilla maailmaa.

Suoseura on vuonna 1949 perustettu tieteellinen seura, jonka tarkoitus on edistää soiden ja turpeiden tutkimusta ja kestävää käyttöä. Suoseura on Kansainvälisen suoyhdistyksen IPS:n Suomen kansallinen komitea. Suopäivän ohjelma ja esitysten abstraktit on julkaistu Suoseuran verkkosivuilla. Teemanumero päivien pidennetyistä abstrakteista julkaistaan seuran omassa lehdessä Suolehdessä myöhemmin tänä vuonna. Metsämiesten säätiö, Vapo ja Turveruukki tukivat vuoden 2018 Suopäivän järjestämistä.

Lisätietoja:

Suoseuran tiedottaja, Suopäivän järjestelytoimikunnan sihteeri Markku Koskinen, Helsingin yliopisto,
markku.koskinen(at)helsinki.fi, puh. 029 415 8136

Suopäivän järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tuula Larmola, Luonnonvarakeskus,
tuula.larmola(at)luke.fi, puh. 050 465 9324