Metsämiesten Säätiö Foundation

Viikin ja Luston yhteistyö kasvattaa Kantapuuta - Helsingin yliopiston kirjasto siirsi metsähistorialliset pienpainatteet Suomen Metsämuseo Lustoon

keskiviikkona, 11.02.2015

Tieteellisen erikoiskirjaston ja yliopistollisen tiedekuntakirjaston aikojen kuluessa kertyneet aarteet säilyvät, vaikka tietoympäristömme on ennen näkemättömässä muutos- ja murrosvaiheessaan. Suomen metsäntutkimuksen ja metsätalouden kirjalliset jäljet ovat monimuotoiset. Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston vuoden 2014 aikana Suomen Metsämuseo Lustoon siirtämä metsähistoriallinen aineisto sisälsi pienpainatteita ja tieteellisten julkaisujen eripainoksia.

Vuonna 1999 perustetun Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston, sittemmin Viikin kampuskirjaston metsä- ja puualan kokoelmien taustalla on vuonna 1862 toimintansa aloittanut Evon metsäopisto ja sen kirjasto. Ajan myötä se kartutti kokoelmiaan Helsingissä yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan kirjastona sekä metsä- ja puualan keskuskirjastona.

Matkan varrella kokoelmat on moneen kertaan pakattu ja yhä uudelleen järjestetty tiedon tarvitsijoiden käyttöön. Metsämiesten Säätiön rahoittama hanke mahdollisti nyt kirjaston tilajärjestelyjen vaatiman luopumisen osasta metsä- ja puualan tietoaineistojen aarteita, niiden inventoinnin sekä siirron Lustoon. Historia saa uutta merkitystä osana tulevaisuutta, kun Suomen Metsämuseo alan osaavana muistiorganisaationa saattaa aineistojaan nykyaikaisin tavoin saataville ja käyttöön.

Vesistöjen uittosäännöt, metsätyöpalkkojen taulukot, Metsäpäivien ja Metsäviikkojen ohjelmalehtiset, uittoyhdistysten toimintakertomukset ja metsänhoitolautakuntien sekä piirimetsälautakuntien toimintakertomukset täydentävät nyt Luston pienpainatekokoelmia. Juuri tämän tyyppistä oli Luston asiantuntijoiden Viikissä inventoima aineisto, jota valittiin siirrettäväksi kaiken kaikkiaan 14 hyllymetriä.

Ennestään Lustossa oli vesistöjen uittosääntöjä vain satunnaisia kappaleita. Kokoelma täydentyi nyt merkittävästi. Eri palkkausalueiden metsätyöpalkkojen taulukoista muodostuu melkein täysi sarja 1950-luvulta - osin jo 1940-luvulta – 1990-luvulle saakka. Tärkeimpien uittovesistöjemme Kemijoen, Kymijoen, Tornion ja Muonion rajajokien, Iijoen, Pielisen vesistön, Kokemäenjoen, Oulujoen ja Saimaan uittoyhdistysten sekä sotia edeltäneiden vuosikymmenten laatokankarjalaisten uitto- ja lauttausyhdistysten toimintakertomusten sarjat täydentyivät lähes katkeamattomiksi. Luston kokoelmien muidenkin toimintakertomusten sarjat olivat puutteellisia ennen Viikistä saatuja aineistoja.

Lustoon siirretty laajahko eripainoskokoelma sisältää suomalaisten metsäntutkijoiden eri kausijulkaisuissa ja tieteellisissä sarjoissa julkaisemia kirjoituksia ja tutkimusartikkeleita vuosikymmenten varrelta. Eripainos on kirjoittajan saama artikkeli kausijulkaisusta tai kirjasta erikseen painettuna, usein omilla kansilla varustettuna. Varhaisimmat eripainokset olivat 1800-luvun lopulta. Kampuskirjaston aineisto täydensi Luston eripainoskokoelmaa parilla hyllymetrillä.

Lusto on jo vuoden ajan aktiivisesti järjestänyt, luetteloinut ja digitoinut pienpainateaineistoaan julkiseen museotietokantaan. Näin aineisto saadaan myös kaikkien kiinnostuneiden ja tiedon tarvitsijoiden ulottuville. Alkuperäisaineisto on käytettävissä Lustossa tai siitä voi tilata kopioita: kokoelmat@lusto.fi.

Metsämiesten Säätiön myöntämällä rahoituksella Helsingin yliopiston kirjasto osti kokoelman selvitys- ja arviointityön ulkopuolisena palveluna Metsämuseo Lustolta.

Lisätietoja:

Palvelujohtaja Annikki Roos, Helsingin yliopiston kirjasto, annikki.roos(at)helsinki.fi

Tietoasiantuntija Liisa Siipilehto, Helsingin yliopiston kirjasto, liisa.siipilehto(at)helsinki.fi