Metsämiesten Säätiö edellyttää kaikilta rahoittamiltaan apurahahankkeilta ulkoista viestintää. Viestinnän vähimmäisvaatimus on, että Säätiölle toimitetaan julkaistavaksi tiedote hankkeen tuloksista. Tämä lisää hankkeiden toteutuksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Metsämiesten Säätiö ei vastaa näiden tiedotteiden sisällöstä.
tiistaina, 08.11.2022
Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti syyskuun alussa kolmipäiväisen retkeilyn Viroon. Retkeilyn aikana tutustuttiin Viron metsäntutkimukseen ja metsätalouteen. Retkiohjelma suunniteltiin yhdessä Viron maatalousyliopiston metsäekonomian professori Paavo Kaimren kanssa. Retkeilylle osallistui 26 metsätieteilijää ja metsätieteiden ystävää.
Matka alkoi tutustumisella Viron metsähallituksen (Riigi Metsamajanduse Keskus, RMK) toimintaan. Noin puolet Viron metsistä on metsähallituksen hoidossa olevia valtionmetsiä. Metsänkäytön monimuotoisuus korostuu Virossa enemmän kuin Etelä-Suomessa ja suojelualueita sekä rajoitetun metsätalouden alueita on enemmän. Silti metsäkiistat ovat voimakkaita. Yksimielisyyden vaatimus on hidastanut merkittävästi Viron kansallisen metsäohjelman valmistumistumista, koska eri intressiryhmien näkemykset ovat kaukana toisistaan.
Metsähallituksesta siirryttiin Tornator Eestin metsätilalle, jossa tutustuttiin ennen kaikkea metsänuudistamisen haasteisiin. Tornator on Viron suurin yksityinen metsänomistaja. Sen metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä. Kuusitaimikonhoitokohteilla saimme nähdä kuinka pintakasvillisuus valtaa hakkuuaukot jo hemiboreaalisella vyöhykkeellä selvästi nopeammin kuin Suomessa. Taimikoita joudutaan perkaamaan kahden vuoden välein. Heinikko oli retkeilijöiden korkuista. Silti kuusen taimet voivat kohtuullisen hyvin samoin kuin alalle luontaisesti levinneet tammet.
Päivän päätti tutustuminen Viron maatalousyliopiston metsä- ja insinööritieteiden instituuttiin, jota esitteli professori Marek Metslaid. Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajalla maatalous-metsätieteitä opetettiin Tarton yliopistossa. Maatalousyliopisto perustettiin neuvostomiehityksen aikana, koska muuallakin Neuvostoliitossa maataloutta opetettiin erillisissä korkeakouluissa. Rakenne säilyi Viron vapauduttua miehityksestä.
Toisena päivänä ryhmä jakautui kolmeen osaan, jotka tutustuivat ekologian ja kaukokartoituksen tutkimukseen Tarton yliopistossa sekä Viron yhteiskuntatieteelliseen metsäntutkimukseen. Aamupäivän lopuksi suuntasimme noin tunnin bussimatkan päähän Järvseljan opetus- ja tutkimusasemalle. Lounaan jälkeen ensimmäinen tutustumiskohde Järvseljassa oli SMEAR-Eesti asema, jossa tutkitaan ilmakehän ja metsien vuorovaikutuksia. Asema on osa Suomesta alkunsa saanutta vastaavien mittausasemien verkostoa. Loppuiltapäivän tutustuimme mäntyvaltaisten metsien uudistamisen tutkimukseen. Koska yleinen mielipide on Virossa vahvasti avohakkuita vastaan, tutkimuksissa pyritään kehittämään siemenpuu-, pienaukko- ja kaistalehakkuita. Karuilla mäntymailla taimikonhoito ei ole yhtä haasteellista kuin kuusi- ja lehtimetsissä. Näimme myös mahtavan lähes satavuotiaan haavikon, jossa puuta oli 1200 m3/ha.
Illaksi matkasimme Sagadin kartanohotelliin, jossa nautimme retkeilyillallisen. Viimeisen päivän aamuna monet heräsivät varhain tutustuakseen kauniiseen kartanon puistoon. Päivän pääkohde oli Lahemaan kansallispuisto, jossa oppaanamme oli mainio Peeter Hussar. Hän jakoi innostavasti laajaa ekologian, metsätalouden ja metsäperinteen tuntemustaan. Kuulimme Viron kartanoiden metsätalouden historiasta, metsiin liittyvästä kansanperinteestä, metsästyksestä, luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonhoidosta. Kohteemme kansallispuistossa olivat Oadun aarniometsä ja Altjan rannikkometsä.
Retkeilyn osanottajat saivat laajan kuvan Viron metsäntutkimuksesta ja metsätaloudesta. Läheisyydestä huolimatta Viron metsäasiat ovat vielä monille suomalaisille vieraita. Retkeily paikkasi osaltaan tätä puutetta ja retkeilijät ovat jo jakaneet kokemuksiaan edelleen mm. Etämetsänomistajien liiton kautta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsämiesten Säätiön rahoituksella järjestettävässä Metsätieteiden päivässä 26.10.2022 vierailuun palataan vielä valokuvaesityksen muodossa ja artikkeli Metsätieteiden aikakauskirjaan on valmisteilla.
Metsämiesten Säätiön tuki retkeilylle auttoi pitämään retkeilijöiden kustannukset vähäisinä ja mahdollisti siten laajan osanoton.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Tuija Aronen, Suomen Metsätieteellinen Seura, tuija.aronen(a)luke.fi, puh. 029 532 4233
toiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura, pekka.nygren(a)metsatiede.org, puh. 044 558 1199
https://metsatiede.org/uncategorized/suomen-metsatieteellisen-seuran-retkeily-viroon-1-3-9-2022/