Metsämiesten Säätiö Foundation

Ympäristöjärjestöt asettavat agendaa metsäkeskustelulle

keskiviikkona, 19.06.2019

Metsiin liittyvä julkinen keskustelu on Suomessa polarisoitunutta sekä teemoiltaan että mielipiteiltään. Pohjoisranta BCW:n tekemä Kuka puhuu metsästä -tutkimus osoittaa, että esimerkiksi metsiin liittyvässä ilmasto- ja ympäristökeskustelussa äänekkäimpiä ovat tutkimusorganisaatiot ja ympäristöjärjestöt, kun metsäteollisuuden yritykset ovat suhteellisen hiljaa.

Viestintätoimisto Pohjoisranta BCW tutki Metsämiesten Säätiön rahoituksella vuoden ajan digitaalisessa uutismediassa ja Twitterissä käytyä metsäkeskustelua kuuden teeman kautta. Ylivoimaisesti suosituimmiksi teemoiksi nousivat ”ilmasto, ympäristö ja suojelu” ja ”puupohjaiset tuotteet, teknologia ja innovaatiot”. Myös ”metsänhoito” herätti runsaasti etenkin Twitter-keskustelua. Pienemmälle huomiolle jäivät ”taloudelliset vaikutukset”, ”virkistyskäyttö” ja ”metsäammattilaiset”.

Analyysin aineistona oli noin 24 000 mediaosumaa ja noin 84 000 Twitter-postausta. Lähdekantana toimi digitaalisten uutismedioiden osalta yli 3600 kotimaista Meltwater Finlandin tuottamaa lähdettä. Tutkimusajankohta oli 1.5.2018–30.4.2019.

”Analyysi osoittaa selvästi, kuinka keskusteluun ovat vaikuttaneet keväällä 2018 käynnistynyt ympäristöjärjestöjen ’Avohakkuut historiaan’ -kansalaisaloite, hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin julkaisu lokakuussa ja vaalien alla aktivoitunut keskustelu metsien ilmastovaikutuksista”, kertoo tutkimuksesta vastannut Account Supervisor Johanna Saarinen Pohjoisranta BCW:stä.

Ylivoimaisesti suosituimpia metsäkeskustelun foorumeita digitaalisessa mediassa ovat Maaseudun Tulevaisuus ja Yleisradio. Niiden perässä tulevat Keskisuomalainen, Metsälehti ja Kauppalehti.

Metsäyhtiöt tuovat esille tuotteita ja taloutta

Analyysin mukaan aktiivisia keskustelijoita suosituimmissa teemoissa ovat ympäristöjärjestöt, joilla on merkittävä rooli ilmastoa ja ympäristöä, metsänhoitoa sekä virkistyskäyttöä koskevissa keskusteluissa. Myös puolueet ja julkiset organisaatiot, kuten Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus, ovat näissä teemoissa aktiivisia.

”Etenkin metsänhoitoa sekä ilmastoa, ympäristöä ja suojelua liittyvälle keskustelulle on ominaista jyrkästi polarisoituneet näkemykset. Samoilla argumenteilla voitiin puolustaa vastakkaisia mielipiteitä”, Johanna Saarinen sanoo.

Metsäyhtiöt ja niiden edunvalvontajärjestö osallistuvat julkiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun puhutaan puuperäisistä tuotteista, metsien käytön taloudellisista vaikutuksista tai metsäammattilaisista. Puuperäisistä tuotteista, teknologiasta ja innovaatioista puhuvat myös tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen edustajat. MTK on mukana etenkin tuotteisiin ja innovaatioihin sekä virkistyskäyttöön liittyvissä keskusteluissa.

”Analyysin valossa vaikuttaa siltä, että esimerkiksi metsäteollisuusyritykset ovat julkisessa keskustelussa altavastaajina. Ne toimivat etujärjestöjen ja valtuutettujen puhemiesten kautta, mutta jäävät alakynteen esimerkiksi ilmastoon ja jopa metsänhoitoon liittyvässä keskustelussa, joissa agendan asettavat ympäristöjärjestöt”, sanoo toimitusjohtaja Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiöstä.

Pirttilän mukaan on huolestuttavaa huomata, että metsänhoitoon liittyvää keskustelua dominoi avohakkuiden kielto, mutta sieltä puuttuvat esimerkiksi metsätuhot ja puuvarojen lisääntyminen. Näin ei olisi, jos äänessä olisivat vahvemmin metsänomistajat, metsäammattilaiset ja metsäteollisuus.

Lisätietoja:

Johanna Saarinen, Account Supervisor, Pohjoisranta BCW, johanna.saarinen@bcw-global.com, 050 301 0518
Jarno Forssell, Vice President, Director, Pohjoisranta BCW, jarno.forssell@bcw-global.com, 040 506 4815