Metsämiesten Säätiö Foundation

Metsäalan opiskelijoiden kansainvälistyminen on tärkeää

Metsämiesten Säätiön toiminta konkretisoituu erilaisten kehittämis- ja tutkimusapurahojen ja stipendien jakamisena. Rahoituksen jakamisen mahdollistaa se, että Säätiön varallisuutta hoidetaan tuottavasti. Viime vuosina on aktiivisesti myös haettu uusia lahjoituksia, joiden avulla jaettavan apurahan määrää kasvatetaan nykyisestä 1,8 miljoonasta eurosta. Säätiö ei ota lahjoituksista itselleen mitään vaan kanavoi ne lyhentämättömänä lahjoittajan toivetta vastaavasti apurahoina metsäalan ja sen ihmisten hyväksi.

Minua aina erityisesti ilahduttaa Metsämiesten Säätiön mahdollisuus rahoittaa alalle opiskelevia nuoria. Opintojen aikaiseen kansainvälistymiseen eli opiskelijavaihtoihin, yhteistutkinto-ohjelmiin osallistumiseen ja harjoitteluihin sekä muihin lyhyempikestoisiin opintomatkoihin kohdentuvat apurahat ovat mielestäni yksi Säätiön tärkeimmistä kanavista kehittää Suomen metsäalan tulevaisuutta. Koronan aiheuttaman katkoksen jälkeen on nuorten kansainvälistymistä tukevien apurahojen määrä taas kääntynyt nousuun, viime keväänä 99 000 euroon. Silti tätä mahdollisuutta mielestäni hyödynnetään edelleen liian vähän. Esimerkiksi lukukauden opiskeluun yliopistossa Euroopan ulkopuolella pystyi saamaan Säätiöltä jopa 4 500 euron apurahan, mitä voi pitää merkittävänä tukena. Kaikkiaan 23 opiskelijaa eri koulutusasteilta sai tänä keväänä tukea kansainvälisiin opintoihinsa.

Kevään 2024 aikana Säätiö myönsi myös 45 kappaletta 300 euron arvoisia stipendejä metsäalan opinnoista hyvällä menestyksellä valmistuneille nuorille. Tässä on esimerkki vakiintuneesta yhteistyöstä Säätiön ja eri oppilaitosten välillä, sillä esitykset palkittavista tulevat oppilaitoksilta. 

Toimin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkimusvaradekaanina ja professorina, joten sydäntäni lähellä ovat luonnollisesti tohtorinkoulutuksen ja nuorten tutkijoiden tukeminen. Suomen metsäala tarvitsee lisää huippuosaajia kehittyäkseen ja ollakseen kansainvälisesti kilpailukykyinen. Erityisesti monitieteisen tutkijankoulutuksen saaneita tarvitaan jatkossa enemmän soveltamaan asiantuntemustaan laaja-alaisesti yhteiskunnan ja myös yritysten palveluksessa. Tohtoriopintojen tukemiseen Säätiöllä on ollut oma instrumenttinsa Metsäosaaja 2030 -tohtorikoulutusrahoitus jo viiden vuoden ajan. Hakemuksia on tullut Säätiön strategiasta nostettuihin teemoihin, kuten metsäalan ennakointiin tai sosiaalisen kestävyyden kysymyksiin kuitenkin aika harvakseltaan. Tämä on hieman ihmetyttänyt, koska tohtorinkoulutuksen projektit voivat olla kolmevuotisia ja mahdollistavat myös palkkarahoituksen tohtoriopiskelijalle. 

Olen ollut Metsämiesten Säätiön hallituksessa vuodesta 2018 ja toimin myös tutkimuksen edustajana apurahapäätöksiä valmistelevassa työvaliokunnassa. Aloittaessani olin Säätiön hallituksen ensimmäinen naisjäsen, joten yksi metsäalan lasikatto tuli samalla rikottua. Olen tällä hetkellä myös Suomen Ilmastopaneelin ja Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan jäsen. Näenkin suurena rikkautena katsoa metsäntutkimusta ja metsäalan kehitystä usealta eri suunnalta.

Anne Toppinen